A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Palvelut | Kommunikaatiopalvelut | Lehtiartikkelit | Sanomia keholle

Sanomia keholle

Leena Honkanen, Silmäterä 2/2013

Riitta Lahtinen osaa keholle kertomisen taidon. Sitä hän käyttää omassa arjessaan kuulonäkövammaisen aviomiehensä Russ Palmerin kanssa jutellessaan, työssään Suomen Kuurosokeat ry:n kommunikaatiopäällikkönä ja monessa muussa yhteydessä, vaikkapa opettaessaan kehosatujen kertomista ja kuuntelemista.

Keholle annetut merkit ovat oikeastaan arkipäivää kaikille. Taputus olkapäälle voi olla kannustava tai rauhoittava riippuen siitä millaisella painolla ja nopeudella se annetaan. Tai tarttuminen käsivarteen on käsky pysähtyä.

Näkövammainen, kuulonäkövammainen tai muuten puhetta tukevasta kommunikaatiosta hyötyvä henkilö saa paljon lisäinformaatiota keholle annetuista viesteistä. Niistä on apua ihmisten joukossa liikuttaessa, kun kaikkea ei voi sanoa ääneen tai silloin, kun haluaa kuvata tilaa tai kuvittaa asioita, joita toinen ei voi koskettaa.

– Tavallisimmat ja yleisimmin ymmärrettävät haptiisit eli kosketuksella annettavat viestit ovat kehon luonnollisia liikkeitä. Esimerkiksi käännökset oikealle tai vasemmalle voi ilmaista vartalon taivutuksella haluttuun suuntaan, Riitta Lahtinen kertoo. – Tällaisista koko kehon ohjaavista liikkeistä on apua esimerkiksi liikunnassa.

Selkään mahtuu paljon

– Sanallinen selitys voi olla joskus liian monimutkainen tai kestää turhan pitkään. Nopeampaa on kuvailla asioita piirtämällä niitä kehoon. Käsi, reisi tai selkä ovat hyviä piirustusalustoja. Selässä on riittävästi tilaa vaikka huoneen ja siellä olevien huonekalujen tai kuljettavan reitin piirtämiseen, sanoo Lahtinen.

– Mukava tapa opettaa lasta kehon merkkikieleen on satujen kertominen. Keholle piirretään tai kuvataan muilla kosketusviesteillä satua samalla kun sitä kerrotaan. Lahtinen on kokeillut myös valmiita satupohjia. Paidan selkämykseen ommeltujen satujen avulla aikuisen on helppo kertoa vaikkapa Punahilkan matkasta isoäidin luo.

– Toinen esimerkki selkään ommellun kuvan käyttömahdollisuudesta on koululaisen liivi, jossa on kuvattuna luokkahuone. Siinä seinät ja huonekalut pysyvät samoilla paikoilla ja samoin etäisyyksin, vaikka kuvailija, esimerkiksi lapsen avustaja, vaihtuisikin. Näin oppilaan ei tarvitse ymmärtää aina uusia kuvailutapaoja.

Kädellä ja käsi kädessä

- Kämmen on selkää suppeampi kuvailualusta, mutta se on kätevä paikka vaikka ruokalautasella olevien ruokien sijainnin kuvailulle. Tietynlainen haptinen etäisyys piirrettävien kohteiden välillä pitää olla, muuten ei synny selkeää kuvaa, sanoo Riitta Lahtinen.

– Käsi on myös huomaamaton paikka sosiaalisten pikaviestien antamiselle. Yksinkertaiset ”kyllä – ei”, ”ylhäällä – keskellä – alhaalla”, ”vasemmalla – oikealla” -viestit siirtyvät nopeasti kädestä käteen.

– Talvipakkasella käsi on myös siksi kätevä, että hanskan voi vetää pois kädestä, kun taas paksun talvitakinselkämykseen piirretyt kuviot eivät tunnu kankaan lävitse.

Kuvailevalla kädellä, käsi kädessä, voi helposti näyttää esimerkiksi muotoja ja kokoja.

– Jos vaikka kuvailee seinällä olevan kellon kokoa, voi piirtää käsi kädessä ilmaan kellon kokoisen ympyrän. Se on oikeastaan paljon havainnollisempaa kuin sanoa, että ”seinällä on pyöreä kello, jonka halkaisija on so senttimetriä”. Piirretyn ympyrän koko antaa heti kuvan, että kysymyksessä on tosiaan iso kello.

– Tai nuo verhot, Lahtinen osoittaa värikkäitä verhoja ikkunassa. – Ehkä kuvaavinta on kertoa että, pinkillä, keltaisella ja vihreällä pohjalla on tämän muotoisia kuvioita, Lahtinen selittää ja piirtää samalla riveittäin kaaria ja kulmia ilmaan. Ja tosiaan: aika vaikeaa olisi alkaa sanallisesti selittää minkä pituisia ja millaisissa kulmissa tai kaarissa verhojen juovat kulkevat.

Ilmeiden hahmottaminen kosketuksella

Riitta Lahtinen & Russ Palmer, Silmäterä 2/2013

ilmeiden hahmottaminen kosketuksella on yksi sosi- aalishaptisen kommunikaation osa-alue. Siinä toinen henkilö tuottaa kosketuksella vastaanottajalle erilaista ympäristön informaatiota kosketuksella. Sosiaalishaptinen kommunikaatio perustuu kasvatustieteen tohtori Riitta Lahtisen väitöskirjatutkimukseen (2oo8), musiikkiterapeutti Russ Palmerin ja kentältä saatuihin kokemuksiin 2o vuoden ajalta.

Non-verbaali käyttäytyminen voi olla haastavaa hahmottaa. Monet kuulevat puhujan tunnetilan puheesta ja tavasta liikkua. Puhu- jan tuttuus auttaa hahmottaan pienempiäkin muutoksia äänensävyissä. Jos lapsella, tiedon vastaanottajalla, on vaikeuksia hahmot- taa ympäristöä ja kieltä tai hänellä on kuulemisen ongelmia, mietitään ja etsitään muiden aistien käyttöä tiedon vastaanottamisessa. Yksi mahdollisuus on käyttää tuntoaistia.

Sosiaalishaptinen kommunikaatio on menetelmä, jossa toinen henkilö tuottaa ja vahvistaa hiljaisia, äänettömiä kasvojen ilmeitä kuten hymy, kyyneleet, surullinen ilme, haukotus. Kasvojen ilmeiden hahmottamisessa yksi keino on käyttää kosketusta; jolloin tutkitaan omia ja toisen kasvoja. Erilaiset piirrokset ja kuviot voivat auttaa oppimista kuten ilmekuutioilla leikkiminen. Leikin avulla kasvojen ilmeitä voi harjoituttaa mm. kosketeltavilla ilmeleluilla, joihin yhdistetään ilmeiden käsitteitä, lelujen ja kasvojen tutkimista. Tunnekatti on yksi esimerkki ilmeiden hahmottamisen leikkikaluista.

Sosiaalishaptiseen kommunikaatioon liittyvä ”tunnekäsi” on yksi menetelmä, jossa kasvojen ilmeitä harjoitetaan piirtämällä ilmeitä omaan käteen ja vähitellen muualle kehoon kuten käsivarteen
ja selkään.

Yleisimmin harjoiteltavia perusilmeitä näkövammaisten, kuulonäkövammaisten lasten ja aikuisten kanssa ovat neutraali perusilme, hymy, nauru, itku, hämmästys, vihaisuus, silmien liikkeet, silmien sulkeminen (nukkuminen) ja avaaminen.

Keväällä 2o13 ilmestyy kirja, johon on koottu kosketuksella tuotettuja leikkejä, kehosatuja, reittejä ja tiloja kuvaavia harjoituksia lasten ja nuorten kanssa.

Lisätietoja riitta.lahtinen@kolumbus.fi
Lähteet:
Lahtinen, R. 2008. Haptiisit ja hapteemit.
Lahtinen, R., Palmer, R. & Lahtinen, M. 2009. Aistikuvailu.

Lataa molemmat artikkelit PDF-tiedostona: Silmäterä 2/2013 -artikkelit (pdf) , ( 5.19 Mb)

Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 13.8.2014 Webmaster