A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Palvelut | Kommunikaatiopalvelut | Lehtiartikkelit | Viittomakielen tulkkien kokemuksia liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta opastuksessa

Viittomakielen tulkkien kokemuksia liikkumiseen liittyvästä kommunikaatiosta opastuksessa

Laura Hakala, Tuntosarvi 9/2013

Olen viittomakielentulkin koulutusohjelmassa tehnyt opinnäytetyön, jossa olen tutkinut viittomakielen tulkkien kokemuksia opastuksen aikaisesta kommunikaatiosta. Tiedonkeruu toteutettiin lähettämällä sähköinen kysely viittomakielen tulkeille, jotka tekevät kuurosokeille tulkkauksia. Kyselyn kohderyhmäksi valitsin viittomakielen tulkit, sillä he ovat saaneet koulutusta erilaisista kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmistä, ja he ovat tavanneet eri tavoin kommunikoivia kuurosokeita. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mistä liikkumisen aikaiseen kommunikaatioon liittyvistä asioista tulkki ja kuurosokea sopivat ennen opastusta. Tarkoituksena oli myös selvittää, mistä liikkumiseen liittyvistä asioista tulee tarvetta viestiä opastuksessa liikuttaessa sekä millä eri tavoilla opastuksen aikana viestejä välitetään. Opinnäytetyöni tilaaja on Suomen Kuurosokeat ry:n Kommunikaatiopalvelut.

Kyselyyn vastasi nimettömästi 30 viittomakielen tulkkia. Vaikka tulkkien työkokemus vaihteli muutamasta vuodesta yli kymmeneen vuoteen, kaikki kyselyyn vastanneet olivat saaneet opastuskoulutusta jossain vaiheessa työuraansa. Tulkkien maantieteellistä työskentelyaluetta ei kyselyssä kysytty.

Opinnäytetyön kyselyn tuloksista käy ilmi, että suurin osa opastuksen aikana tapahtuvasta kommunikaatiosta ympäristöstä riippumatta on kuvailua. Tulkit keskittyivät kertomaan liikkumiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten tien epätasaisuuksista, tietöistä tai ruuhkassa vastaan tulevista ihmisistä. Myös ympäristössä toimimisen kannalta tärkeät asiat, kuten uimahallissa suihkujen ja uima-altaiden sijainnit, kuvailtiin. Reitin varrella tulkki kertoi maamerkkejä, jotta kuurosokea tietäisi missä kuljetaan.

Opastuksen aikaiseen kommunikaatiotapaan vaikuttaa eniten kuurosokean hallitsemat kommunikaatiomenetelmät. Kommunikaatiotapa, jonka kuurosokea hallitsee parhaiten, valitaan ensisijaisesti opastuksen aikaiseksi kommunikaatiomenetelmäksi. Kommunikaatiotavan valintaan vaikuttivat myös ympäristö, jossa liikutaan sekä valoisuus ja vuodenaika. Kommunikaatiomenetelminä yleisimmin käytettiin puhetta, taktiilia viittomista, sosiaalisia pikaviestejä sekä opastusmerkkejä. Ennen opastusta tulkit sopivat kuurosokeiden kanssa käytetyistä kommunikaatiomenetelmistä ja opastustavoista yleisimmin silloin, kun he kohtasivat uuden asiakkaan.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyväksi opastuskoulutuksessa kerrottaessa kommunikaatiomahdollisuuksista opastuksen aikana. Opinnäytetyön kohderyhmä ovat kuurosokeiden kanssa työskentelevät ihmiset, kuten viittomakielen tulkit tai toimintakeskuksien työntekijät, sekä kuurosokeat ihmiset. Opinnäytetyö saattaa auttaa kohderyhmien ihmisiä hahmottamaan paremmin opastuksen aikaisen kommunikaation monimuotoisuutta. Toivottavasti työ myös kannustaa kohderyhmän ihmisiä pohtimaan opastuksen aikaisia kommunikaatiomahdollisuuksia erilaisissa opastustilanteissa.

Työn voi lukea Internetistä osoitteesta www.theseus.fi. Mahdolliset kysymykset koskien opinnäytetyötäni voi lähettää osoitteeseen: hakala_laura(at)hotmail.com.


Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 6.7.2014 Webmaster