A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Tietoa kuurosokeudesta | Opintopolku | Opetus kouluissa ja oppilaitoksissa

Opetus kouluissa ja oppilaitoksissa

Kuulonäkövamman yksilöllisyys ja erityisen tuen tarve

Kaksoisaistivammaisten lasten ja nuorten opetus on haasteellista yksilöllisten erojen ja tarpeiden vuoksi. Siksi yhtenäistä opetustapaakaan ei ole. Oppijoilla voi kuulonäkövamman lisäksi olla muita sairauksia tai vammoja. Kuurot ja huonokuuloiset viittomakieliset tarvitsevat lisätukea suomen kielen käsitteiden ja kieliopin oppimisessa. Pelkät käsitteet eivät merkitse kuurosokealle lapselle mitään, ellei hän ole koskaan nähnyt tai kokenut asiaa. Asiat onkin pilkottava osiin ja selitettävä kokonaisymmärryksen syntymiseksi. Toisaalta oppija on lapsi tai nuori, jolla on samanlaisia unelmia ja haasteita kuin muillakin ikäisillään. Verkostoyhteistyöllä pyritään tukemaan oppijan omia valintoja ja päätöksentekoa.

Erityistä tukea tarvitsevan oppijan henkilökohtaista opetuksen järjestämistä suunniteltaessa (HOJKS) pohditaan oppijan aistien toimintaa, näön ja kuulon apuvälineiden tarvetta, sokeaintekniikoiden ja taktiili- eli kosketusinformaation tarvetta sekä oppijan kognitiivista kykyä. Reaktiivisessa ympäristössä kuulonäkövammainen oppija on osa yhteisöä. Se edistää oppijan positiivista minäkuvaa, ratkaisee oppijalähtöisesti ongelmia ja motivoi oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Tällainen oppimisympäristö ja opetus voimauttaa oppijaa sekä parantaa kouluviihtyvyyttä. Siitä hyötyvät muutkin oppijat.

Järjestelmällinen ja häiriötön oppimisympäristö

Oppimisympäristöä ja opetusratkaisuja pyritään muokkaamaan tukitarpeiden mukaisesti. Strukturoimalla tilaa, aikaa, henkilöitä ja toimintaa oppimisympäristöön saadaan selkeyttä. Samalla oppijaa autetaan tilanteiden ennakoimisessa ja keskittymään opittavaan asiaan. Koulu- ja luokkatilojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa merkitään esimerkiksi ovia ja kulkureittejä. Näkövamman vuoksi on tärkeää huolehtia avoimista kulkuväylistä, valaistuksesta ja häikäistymisen estämisestä. Samoin värien ja kontrastien sopivuutta on syytä pohtia esimerkiksi portaissa ja oppimateriaaleissa.

Oppijaa auttaa luokassa pysyvä ja selkeä oppimisympäristö sekä oma työpiste apuvälineineen. Kaksoisaistivamman vuoksi käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä sekä moniaistista opetusmateriaalia. Luokassa huolehditaan mahdollisuuksista kuulla ja nähdä esteettömästi, sopivasta istumapaikasta sekä työrauhasta. Kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteen käyttäjien kuulemista tukee induktiosilmukoiden käyttö.

Luokkaopetus, tehtävät ja kokeet

Erilaisten liitu- ja valkotaulujen sekä interaktiivisten kosketustaulujen käytöstä kannattaa keskustella oppijan kanssa. Opettaja voi helpottaa taulutyöskentelyn seuraamista kertomalla milloin ja mistä kohtaa hän aloittaa. Taulun ja käytettävän tussin tai liidun väreillä tulee olla hyvä kontrasti ja viivan riittävän paksua. Myös palstoittaminen ja tuotetun tekstin ääneen lukeminen auttavat oppilasta. Interaktiivisesta taulutyöskentelystä oppija voi saada tallenteen omaan käyttöönsä. Samoin luokkaopetuksessa on hyvä, että opettaja tarvittaessa toistaa muiden oppijoiden vastaukset. Kaksoisaistivamman vuoksi oppijaa auttaa, kun opettaja nimeää ja kuvailee esimerkiksi kuka ja missä päin luokassa tekee jotakin.

Koska kuulonäkövammaisella menee enemmän aikaa lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen, tehtäviä annetaan vain keskeisistä asioista ja kokeen tekemiseen lisäaikaa. Opettaja voi jakaa tiedostoja oppijalle verkossa tai muuten, tarvittaessa etukäteen. Tai oppija voi saada muokatun oppimateriaalin. Oppikirjoja ja muuta kirjallisuutta voidaan hankkia Celia-kirjastosta ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina.

Koulunkäynnin ohjaaja on niin oppijalle kuin opettajalle tärkeä opetuksen tuki ja yleensä oppimateriaalin työstäjä. Aikuinen myös varmistaa, onko oppija ymmärtänyt tai kuullut käsiteltävän asian. Rutiinit ja pienin askelin eteneminen sekä tarvittaessa tuetusti tehtävän tekeminen edistävät oppimista. Aikuisten sitkeys ja runsas toistojen määrä puolestaan automatisoivat taitoja.

Sosiaaliset taidot ja kommunikaatiotaidot

Opetuksen aikainen sosiaalinen vuorovaikutus edistää kommunikaation kehittymistä ja oppijan kasvua. Kun aikuinen huomioi herkästi oppijan aloitteet ja reagoi niihin, se mahdollistaa ja kehittää vuorovaikutusta. Vuorovaikutus puolestaan on yhteydessä oppijan suoriutumiseen koulussa. Yleensä oppija työskentelee ensin avustetusti aikuisen (opettaja / koulunkäynnin ohjaaja) kanssa. Tästä voidaan siirtyä parityöskentelyyn sekä ryhmätyöskentelyyn vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen karttuessa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa kuulonäkövammaisen työskentely on osa ryhmän lopputuotosta.

Ryhmätyöskentelyssä oppijan tulisi aina tietää tavoite, toimintatapa ja ajankäyttö. Onko ryhmän tarkoitus kuunnella vai puhua? Miten puheenvuorot jakaantuvat esimerkiksi opettajan tai aikuisen ja oppijoiden kesken? Milloin on otettava työvälineet käyttöön? Miten ryhmätyö lopetetaan?

Lisätietoa:

Arkiympäristön kartoitus, opetus -taulukko (pdf)

Celia-kirjasto

Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014 

Arkiympäristön kartoitus, opetus –taulukon kuvailu

Vasemmassa yläkulmassa Suomen Kuurosokeat ryn logo ja oikeassa yläkulmassa Ray tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 2.6.2014.

Taulukko muodostuu kolmesta sarakkeesta ja kahdeksasta rivistä.

Vasemmanpuoleisin vaalean sinisen sarakkeen otsikko on selvityskohteet, toisen sarakkeen otsikko on selvitettävä asiakokonaisuus ja viimeisen, oikeanpuoleisen sarakkeen otsikko on yksityiskohdat.

Selvityskohteiden alla on seitsemän nimettyä kohtaa, jotka ovat 1 kommunikaatio, 2 vuorovaikutus ja suoriutuminen, 3 apuvälineet, 4 oppimisympäristön fyysiset ominaisuudet ja strukturointi, 5 valaistus, 6 ääniympäristö ja 7 opetus- ja terveydenhuollon verkosto.

Selvityskohteesta 1 kommunikaatiosta selvitettäviä asiakokonaisuuksia on viisi, joita avataan kolmannessa sarakkeessa yksityiskohtia. Ensimmäinen on ensisijaiset aistit ja niiden toiminta, joiden yksityiskohdat ovat kuulo, näkö, tunto, haju, maku ja muuta aisteihin liittyvää. Toinen on kieli / kielet, joiden yksityiskohdat ovat puhuttu kieli, viittomakieli, kirjoitettu kieli ja viitottu puhe. Kolmas on kommunikaatiomenetelmät, joita ovat puhutut ja viitotut kielet, kuuloaistilla vastaanotettavat, näköaistilla vastaanotettavat ja tuntoaistilla vastaanotettavat menetelmät. Niiden yksityiskohtia ovat sosiaalishaptinen kommunikaatio, johon sisältyy suunnat keholla, tunnehaptiisit (ilmeet, eleet), sosiaaliset pikaviestit, liikkeellä kuvailu ja opastuksen aikaiset viestit. Neljäs on pääasiallinen kommunikaatio (vastaanotettu / oma ilmaisu), jonka yksityiskohtia ovat puhe, viittomat ja viittomakieli, taktiiliviittominen / taktiilit sormiaakkoset, esinekommunikaatio, kuvakommunikaatio, eleet, ilmeet, tulkki (viittomakielen / puhevammaisten / kirjoitus) ja koulunkäynnin ohjaaja. Viides on kommunikoinnin laatu, jonka yksityiskohdat ovat viestien ymmärtäminen, viestien tuottaminen, keskustelu ja kommunikointilaitteiden ja -tekniikoiden käyttö.

Selvityskohteesta 2 vuorovaikutus ja suoriutuminen selvitettäviä asiakokonaisuuksia on kaksi. Ensimmäinen on sosiaalinen vuorovaikutus, jonka yksityiskohdat ovat lapsi / nuori – opettaja ym., lapsi / nuori – vertaiset (pari, ryhmä) ja kaveri- ja ystävyyssuhteet. Toinen osa on suoriutuminen, jonka yksityiskohdat ovat itsenäinen / avustettu, yksin, parin kanssa ja ryhmässä työskentely, tuen tarpeet ja kuormitus (fyysinen, psyykkinen).

Selvityskohteesta 3 apuvälineet selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; käytössä kotona / opetuksessa, jonka yksityiskohdat ovat kuulon apuvälineet, näön apuvälineet, kommunikaation apuvälineet ja tieto- ja viestintätekniset sekä muut apuvälineet.

Selvityskohteesta 4 oppimisympäristön fyysiset ominaisuudet ja strukturointi selvitettäviä asiakokonaisuuksia on kaksi. Ensimmäinen on koulu / oppilaitos, jonka yksityiskohdat ovat sisäänkäynnit, kulkuväylät, maamerkit, reitit ja merkitseminen, värit ja kontrastit. Toinen on luokkahuone, jonka yksityiskohdat ovat pintamateriaalit, huonekalujen sijoittuminen, avoimet kulkuväylät, maamerkit, reitit ja merkitseminen, värit ja kontrastit, istumapaikan sijainti; tilan tarve; pysyvä ja selkeä ympäristö työrauha.

Selvityskohteesta 5 valaistus selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; riittävyys, laatu ja sijoittelu; häikäistyminen. Yksityiskohdat ovat yleis- ja kohdevalot ja niiden suunta sekä Ikkunat (luonnonvalo; verhot / kaihtimet).

Selvityskohteesta 6 ääniympäristö selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; häly / melu, kaiku ja äänilähteet. Yksityiskohtia ovat akustiset kuunteluolosuhteet ja istumapaikka (kuulolaitteen / implantin käytön huomioiminen).

Selvityskohteesta 7 opetus ja terveydenhuollon verkosto selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; verkoston toimijat (opettajat, erityisopettaja, avustajat, opinto-ohjaaja, kuntoutusohjaajat, terapeutit, sosiaalityöntekijät jne.) Yksityiskohdat ovat nimi, nimike ja yhteystiedot (+ tilanne).

Kuvailuteksti Riitta Lahtinen 4.6.2014



Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 26.6.2014 Webmaster