A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Tietoa kuurosokeudesta | Kuulonäkövamma

Kuulonäkövamma

Kuulonäkövamma on kuulon ja näön toimintarajoitteiden yhdistelmä. Kun näkö ei vamman takia voi kompensoida kuulon alenemaa eikä kuulo vamman takia voi kompensoida näön alenemaa on seurauksena kuulonäkövamma.

Perinteisesti kuulo- ja näkövammoja tutkitaan ja hoidetaan erikseen. Se saattaa johtaa siihen, ettei aistivammojen yhdistelmää – kuulonäkövammaa – havaita eikä seurata asianmukaisin kuntoutustoimenpitein.

Näkövamma

Näköaisti on toinen kaukoaisteistamme. Näköaistin tehtäviä ovat mm. säädellä kommunikaatiotilanteiden sujuvuutta, tunnistaa esineitä ja asioita, hahmottaa ympäristöäja sen muutoksia, erottaa tapahtumia ja liikettä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Näköaistin kautta välittyy tieto kaikesta toiminnastamme. Sen avulla pystytään ohjaamaan liikkeitä, mm. silmän ja käden yhteistyötä. Normaalisti vastaanotamme näköaistin kautta käsittelyyn jopa 80 % aistitiedosta. Näkeminen jaetaan osa-alueisiin, joista yhden tai useamman toiminta voi olla heikentynyt. Näköaistin toiminnallisia haittoja ovat esimerkiksi häikäisy, hämäräsokeus, kaventunut näkökenttä, matalien kontrastien näkemisen vaikeus, lisääntynyt valontarve sekä alentunut näöntarkkuus. Olosuhteiden vaikutus näköaistin toiminnallisiin haittoihin on suuri.

Kuulovamma

Toinen kaukoaistimme on kuulo. Kuuloaistin tärkein tehtävä on mahdollistaa puheen oppiminen ja puhekommunikaatio. Sen avulla kykenemme vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin, opimme säätelemään omaa puhetta ja saamaan sanatonta tietoa vuorovaikutustilanteissa sekä orientoitumaan ympäristöön mm. suuntakuulon avulla. Kuulovamman toiminnalliset haitat riippuvat kuulovamman vaikeusasteesta, jotka vaihtelevat lievästä kuulovammasta kuurouteen. Kuulovamman vaikeusaste vaikuttaa kielen kehitykseen kommunikointitapaan. Kuulovammaan voi liittyä myös sisäkorvan tasapainoelimen toimintahäiriöitä. Sen merkitys tasapainolle on erittäin suuri, varsinkin jos henkilöllä on myös näkövamma.

Kuulonäkövamma

Kuurosokeat henkilöt eivät ole täysin kuuroja ja sokeita, vaan näkö- ja kuulovammojen aste ja vaikeus vaihtelevat. Esiintyessään yhdessä nämä kaksi toimintarajoitetta lisäävät toistensa toiminnallisia haittoja. Tämän vuoksi lieväkin aistivamma – esiintyessään yhdistelmän osana – vaikeuttaa arjessa toimimista, kuten tyypillisesti kuurosokeilla henkilöillä tapahtuu.

Normaaliaistisella henkilöllä kuuloaisti vahvistaa tiedostamattomasti näköaistin kautta tulevaa aistitietoa ja päinvastoin. Aistien yhteistoiminta mahdollistaa moniaistisen ympäristön sujuvan hallinnan. Kuulo- tai näköaistin vammassa terveen aistin tehostuneella toiminnalla voidaan kohtuullisesti kompensoida heikentyneen aistin toimintaa. Yhdistelmävammassa normaalit kompensaatiomekanismit romahtavat aiheuttaen aina suuremmat toiminnalliset haitat yksittäisen aistin toimintaan, kuin kyseisen aistin yksittäinen tarkastelu antaisi ymmärtää. Kompensointi vammautuneella aistilla aiheuttaa sen nopean väsymisen. Voimakas pinnistely heikentyneellä kuulolla voi estää sekä kuulon tehokkaan hyödyntämisen että näköaistin osittaisenkin toiminnan. Voimakas pinnistely estää myös kompensoitavan aistin toimintaa.

Pinnistely, muisti ja väsyminen

Tietoinen, pinnistellen tapahtuva tarkkaavaisuuden jatkuva ja normaalia suurempi jakaminen aiheuttaa väsymystä ja muistin normaalia suurempaa kuormittumista. Pinnistely syntyy aistivammoista johtuvan heikkolaatuisen kuulo- tai näköaineksen muistiin tallennuksen, säilyttämisen ja mieleen palauttamisen yhteydessä. Muistipinnistely kuormittaa muistia, josta aiheutuu väsymystä, joka lisää pinnistelyä ja joka lisää muistin kuormitusta. Seurauksena on usein pää- ja niskasärkyä sekä ennestään alentuneen toimintakyvyn heikkenemistä. Jatkuva toimiminen omien kykyjen äärirajoilla aiheuttaa pitkittyneen stressitilan. Toiminnankyvyn mahdollinen heikkeneminen vammojen etenemisen myötä aiheuttaa lisääntynyttä psyykkistä kuormaa.



Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 11.12.2013 Webmaster