A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Palvelut | Kommunikaatiopalvelut | Viittoman rakenteesta | Esimerkkejä viittoman rakenteesta

Esimerkkejä viittoman rakenteesta kaventuneessa näkökentässä

Anne Ylitalo, kooste elokuu 2007

Tähän artikkeliin on koottu esimerkkejä viittoman rakenteen muutoksista kaventuneessa näkökentässä. Tietoja on kerätty Suomen Kuurosokeat ry:n kommunikaatiopalvelujen osaprojektissa. Tutkimuksen työstäminen alkoi vuoden 2006 huhtikuussa. Tutkimusaineisto koostuu kuurosokeiden keskustelutilanteiden videoinneista, joista valikoitiin analysoitavia viittomia. Aineiston tarkemmasta analyysistä on valmistumassa pro gradu-tutkimus Jyväskylän yliopistossa.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata viittoman rakenteen ja viittomatilan muutoksia sekä verrata niitä vapaassa tilassa viitottuun suomalaiseen viittomakieleen (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998). Aineistosta selvitettiin mm.

- kuinka paljon viittomatila supistuu
- mikä on käsien korkeus viittomisen aikana
- miten käden orientaatio muuttuu ja millaisissa viittomissa
- miten pään orientaatio muuttuu ja missä viittomissa
- miten vartalon orientaatio muuttuu ja missä viittomissa
- miten viittoman paikka muuttuu ja missä viittomissa
- miten viittoman liike muuttuu ja
- miten käsimuoto muuttuu.

Koska aineisto on koottu vain kahden kuurosokean keskusteluparin vapaasta keskustelusta, ei tuloksia yleistetä. Keskustelutilanteessa viittominen tapahtui noin metrin ja yli metrin etäisyydellä. Valaistusolosuhteet vaihtelivat hyvästä valaistuksesta hämärään.

Videoaineiston analysoinnissa oli mukana myös kuurosokea henkilö, joka on ollut viittomakielen tutkimustyössä aiemminkin mukana. Aineistosta poimittiin 48 viittomaa, joiden suorituspaikka tai orientaatio poikkesi vastaavista vapaaseen tilaan tuotetuista viittomista. Aineistoon valittiin ne viittomat, joita kaikki neljä keskustelijaa käyttivät samalla tavalla. Ne olivat mm. lukusanoja, sormiaakkosia, verbaaleja ja nominaaleja. Viittomat taulukoitiin. Niistä analysoitiin viittoman rakenteen muutoksia käsimuodossa, käden orientaatiossa, liikkeessä ja ei-manuaalisissa tekijöissä. Pääkohteeksi rakenteen analysoinnissa muodostuivat viittomapaikan ja viittomatilan muutosten dokumentointi, koska niissä muutokset olivat selkeimmät. Muuntuneista eli varioituneista viittomista on koottu mustavalkoisina kuvina joitain esimerkkejä.

Aineiston yhteenvetoa

Viittoman paikka ja korkeus muuttui viittomatilassa (Liddell & Johnson 1989; Rissanen 1985) viittomatilan artikulaatiopaikkojen mukaan seuraavasti: Viittomatilan korkeuspisteet tutkituissa kiinteissä viittomissa siirtyivät vartalon ja pään eri tasoilla seuraavasti: 11 viittomaa vyötäröltä harteille, kaulalle/rintalastalle, poskiin tai leuansyrjälle, 9 viittomaa vatsalta poskiin, 20 viittomaa rinnalta leukaan, kaulaan, leuansyrjään tai suuhun, 7 viittomaa olkavarrelta/olkapäältä leukaan, huulipieleen tai posken alaosaan.

Kaikissa 48 tarkasteltavassa viittomassa viittoman paikka ja viittomakorkeus nousivat. Viittomien paikka nousi ylemmäksi kohti viittojan kasvoja. Kun normaalisti viitotaan vapaassa tilassa esimerkiksi vyötärön korkeudella, kaventuneessa näkökentässä sama viittoma näkyi selvemmin hartioiden korkeudella.

Kahden käden viittomissa käsien ollessa etäällä toisistaan kädet lähentyivät lähemmäksi toisiaan.

Viittoman liikerata lyheni (LOPPUA, TAPAHTUA, ILMAINEN). Viittoman liike hidastui viittomissa VARPAAT ja MONTA (molemmissa väristelyliikkeet). Sormituksessa ja numeraaleissa liikettä hidastettiin, jolloin viittoma hahmotetaan näkökentässä paremmin. Liikkeen hidastuessa viittoman ajallinen kesto piteni, jolloin artikulointi ja käsimuoto selkiytyivät, ja viittoman paikka tarkentui näkökenttään sopivaksi.

Tavallisesti vartalon alaosassa tehtävät viittomat (KOIRA, EMÄNTÄ) muuntuvat ylätasolle. KOIRA viittoma varioituu passiivisen käden kämmenselkään ja EMÄNTÄ viittoma jää ilmaan hartiatasolle.

Viittoman etäisyyttä ja suuntaa vartalosta tutkittiin sormiaakkosten ja numeraalien viittomisessa. Aakkoset tuotettiin posken alaosan kohdalla. Numeraaleissa ja sormiaakkosissa etäisyys viittojasta oli lähes koko ajan noin 20 cm. Kymmenlukujen artikulaatiopaikka oli lähes suun edessä. Numerot yhdestä yhdeksään sormitettiin samassa paikassa kuin perussanakirjassa. Myös muissa viittomissa etäisyydellä on varmasti merkitystä kapeaan näkökenttään viitottaessa, erityisesti jos sen yhdistää viittoman suuntaan.

Viittoman orientaatiomuutoksia tapahtui viittomissa HAME, MUKAAN ja VAUVA. Lisäksi orientaatiomuutoksia tapahtuu numeraaleissa. Kun ne viitottiin sormet eteenpäin osoitettuna, muuntui kädenasennoksi kämmenpuoli viittojaa kohti.

Käsimuodon muutos tapahtui vain yhdessä viittomassa POLVI, jossa dominoiva käsi osoittaa passiivisen käden etusormen niveltä.

Nonmanuaalisuutta ilmaisevat osa-alueet ovat kehon, pään, silmien tai suun liike ja kasvojen ilme. Sormiaakkosissa suun liikkeet eli huulio näkyi vahvasti. Nonmanuaalinen muutos tapahtui esimerkiksi viittomassa HELSINKI, jossa viitotaan KRUUNU päähän ja samalla pää laskeutui alaspäin, jotta viittoma näkyy vastaanottajan näkökentässä.

Lopuksi

Näkövamman edetessä viittomien rakenteen hahmottaminen vaikeutuu, mikä aiheuttaa tarpeen viittomien muuntamiseen näkötilanteeseen sopivaksi. Tällöin muutoksia tapahtuu viittomapaikoissa ja viittoman rakenteessa. Tässä mielessä on tärkeää, että viittoja on tietoinen sekä viittomisen rakenteen että erityisesti viittomatilan käyttömenetelmistä kapeassa näkökentässä. Kuurosokean henkilön olisi myös tärkeä kuvailla ja kertoa keskustelukumppanille näkökentän ja valaistuksen sopivuudesta, viittovien käsien liikkeen nopeudesta, sekä orientaatiosta eli käden suunnasta ja paikasta.

30 viittomaa kuvaparina

Kuvaparien avulla on havainnollistettu, mitä muutoksia tapahtuu näkökentän kaventuessa seuraavissa 30 viittomassa: aamu, emäntä, hame, helppo-kevyt, ihmetellä, ilmainen, kiire, kirjain-A, kirjain-J, kirjain-L, kirjain-V, koira, lapsi, loppua, mennä, mukaan, muuttaa, numero-2, numero-10, numero-300, numero-6000, onnistua, perustaa, polvi, syntyä, tapahtua, tavata, tulkki-tulkata, tulla-tänne, väsynyt.


Viittoman rakenne
Kuvaparit 1-15
Kuvaparit 16-30


Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 15.5.2014 Webmaster