Juhlavuosi 2021

 

 

Juhlavuoden logon kuvailu:

Logo on pyöreä ympyrä. Ympyrän sisällä on numero viisikymmentä. Viisi on vanhanaikaisella fontilla, ja nolla muodostuu Suomen Kuurosokeat ry:n vanhasta logosta. Logossa on kädet, jotka muodostavat viittoman ”tuki”, ja päällä olevan käden ranne yhdistyy numeroon viisi.

Numero on ympyrän sisällä, ja ympyrässä on ylhäällä tikkukirjaimin lihavoitu teksti: Suomen Kuurosokeat ry. Alareunassa lukee ohuella tekstillä: Föreningen Finlands Dövblinda rf.

Ympyrän tekstin vieressä lukee sinisellä teksti: Suomen Kuurosokeat ry 50 vuotta, Yksilöllisiä kohtaamisia jo vuodesta 1971.

 

Juhlavuoden kohokohdat 2021

Helen Keller -viikko 21.–27.6.

Helen Keller -pääjuhla 22.6.

Kuurosokeusalan pohjoismainen konferenssi 14.–16.9.

Kuurosokeiden Pohjoismaiden yhteistyökomitean kokous 15.–17.10.

Kuurosokeusaiheinen luentosarja
Ma 1.3.2021 kello 14.00-16.00 Juhlavuoden luentosarjan 1. osa: Historian havinaa yhdistyksen alkutaipaleelta 1970-1990

Euroopan kuurosokeiden päivä 22.10.

 

Suomen Kuurosokeat ry 50 vuotta, muistoja eri vuosikymmeniltä

 

1970-luku – yhdistys perustetaan

Teksti: Eetu Seppänen
Kuva: Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto
Juttu on julkaistu Tuntosarvessa 1/2021

Kuurosokeiden asioista alettiin kiinnostua Suomessa 1960-luvulla. Vuonna 1969 Sokeain Keskusliitto (Näkövammaisten liitto) palkkasi ensimmäiseksi kuurosokeiden huoltosihteeriksi Inger Lindgrenin.

Vaikka kuurosokeita oli eri aistivammaisjärjestöjen toiminnassa, ne eivät täysin vastanneet heidän tarpeisiinsa. Niinpä kuurosokeille tarvittiin oma yhdistys. Suomen Kuurosokeat ry:n perustava kokous pidettiin 16. joulukuuta 1971 Näkövammaisten ammattikoulussa shakkikisan yhteydessä. Yhdistyksen perustamisasiakirjan allekirjoitti Kaija Multala (myöhemmin Salekari) ja Inger Lindgren. Perustavan kokouksen puheenjohtaja oli kuurojenpappi Eino Savisaari, joka alun perin oli kutsuttu shakkikurssille pitämään hartautta. Lindgren valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Kaksi henkilöä istuu vastatusten tuoleilla huoneessa. He viittovat taktiilisti kädestä käteen. Mies on kuvan vasemmalla puolella, ja hänellä on yllään musta puku. Naisella on yllään ruudullinen mekko. Molemmat hymyilevät.

Kuva: Viljo Kinnunen ja ensimmäinen puheenjohtaja Inger Lindgren.

 

Alkuvuosinaan yhdistys keskittyi järjestämään kuurosokeille vapaa-ajan toimintaa ja tekemään kuurosokeutta tunnetuksi.

Yhdistys järjesti yhteistyössä Sokeain keskusliiton ja Näkövammaisten ammattikoulun kanssa kursseja ja leirejä. Vuosittain pidettiin hiihtoleiri ja pikkujoulu. Ulkomaanmatkojakin tehtiin, jopa Thaimaahan asti.

Sokeain Keskusliitto alkoi vuonna 1975 julkaista Kuulonäkövammaisten lehteä, josta tuli 1980-luvulla Suomen Kuurosokeat ry:n oma järjestölehti, Tuntosarvi.

Kuurosokeiden palvelut eivät kehittyneet merkittävästi koko 1970-luvulla, joten vuonna 1978 eräässä yhdistyksen johtokunnan kokouksessa Kari Hyötylä ehdotti, että kuurosokeat vierailisivat presidentti Urho Kekkosen luona.

Presidentti otti lähetystön vastaan 3. marraskuuta. Lähetystöön kuuluivat varapuheenjohtaja Paavo Korhonen ja Kari Hyötylä. Heillä oli tulkkeinaan Kaija Salekari ja Inger Lindgren. Presidentille annettiin Salekarin ja Lindgrenin kirjoittama muistio kuurosokeiden oloista ja erään amerikkalaisen runoilijan kirja. Muistioon presidentti tutustui jo tapaamisen aikana ja esitti siitä kysymyksiä. Aikaa vierailulle oli varattu 10 minuuttia, mutta presidentti osoitti kiinnostusta kuurosokeiden asemaan niin paljon, että aika venyi puoleen tuntiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28. marraskuuta työryhmän tutkimaan kuurosokeiden asioita. Työryhmän muistio, ”Kuurosokeat Suomessa”, valmistui vuoden kuluttua. Sen ehdotusten pohjalta kuurosokeiden palveluja ryhdyttiin kehittämään heti 1980-luvun alussa.