Juhlavuosi 2021

 

 

ogo on pyöreä ympyrä. Ympyrän sisällä on numero viisikymmentä. Viisi on vanhanaikaisella fontilla, ja nolla muodostuu Suomen Kuurosokeat ry:n vanhasta logosta. Logossa on kädet, jotka muodostavat viittoman ”tuki”, ja päällä olevan käden ranne yhdistyy numeroon viisi. Numero on ympyrän sisällä, ja ympyrässä on ylhäällä tikkukirjaimin lihavoitu teksti: Suomen Kuurosokeat ry. Alareunassa lukee ohuella tekstillä: Föreningen Finlands Dövblinda rf. Ympyrän tekstin vieressä lukee sinisellä teksti: Suomen Kuurosokeat ry 50 vuotta, Yksilöllisiä kohtaamisia jo vuodesta 1971.

Juhlavuoden kohokohdat 2021

Kuurosokeusaiheinen luentosarja: Juhlavuoden luentosarjan 1. osa: Historian havinaa yhdistyksen alkutaipaleelta 1970-1990 Ma 1.3.2021 kello 14.00-16.00

Juhlavuoden luentosarja: Historian havinaa, Kuulonäkövammaisten kuntoutumiskeskus, Jyväskylä, Mistä kaikki alkoi 10.5.2021, klo 14–16

Helen Keller -viikko 21.–27.6.

Helen Keller -pääjuhla 22.6.

Kuurosokeusalan pohjoismainen konferenssi 14.–16.9.

Kuurosokeiden Pohjoismaiden yhteistyökomitean kokous 15.–17.10.

Euroopan kuurosokeiden päivä 22.10.

 

Juhlavuoden suojelija

Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii juhlavuoden suojelijana.

 

Suomen Kuurosokeat ry 50 vuotta, muistoja eri vuosikymmeniltä

 

1970-luku
Yhdistys perustetaan

Suomen Kuurosokeat ry:n perustava kokous pidetään 16.12.1971. Vasta noin 10 vuotta aikaisemmin oli Suomessa havahduttu huomaamaan erityinen kuurosokeiden ryhmän olemassaolo. Kuurosokeiden määrää ryhdyttiin selvittämään. Selvitysten pohjalta Näkövammaisten liitto, silloinen Sokeain Keskusliitto, perusti maaliskuussa 1969 ensimmäisen kuurosokeiden huoltosihteerin toimen. Siihen valittiin Inger Lindgren, josta oli myös tuleva yhdistyksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Huoltosihteerin työ on pitkälti etsivää työtä kuurosokeiden löytämiseksi. Yhdistyksen toiminnassa painottuu vertaistuki: järjestetään matkoja, kursseja, leirejä ja muuta yhteistä toimintaa. Näkövammaisten ammattikoulu, sittemmin Arlainstituutti, muodostuu tärkeäksi kokoavaksi paikaksi. Oma Kuulonäkövammaisten lehti alkaa ilmestyä vuoden 1975 alusta.

Lue lisää 1970-luvusta Tuntosarvesta 1/2021

Kaksi henkilöä istuu vastatusten tuoleilla huoneessa. He viittovat taktiilisti kädestä käteen. Mies on kuvan vasemmalla puolella, ja hänellä on yllään musta puku. Naisella on yllään ruudullinen mekko. Molemmat hymyilevät.

Kuva: Ossi Jalo ja ensimmäinen puheenjohtaja Inger Lindgren.

 

Julkilausuma kuurosokeiden konferenssista Helsingissä 1.-3.12.1971

Pohjoismaiden kuurosokeat olivat kokoontuneet Sokeain Keskusliiton kutsumana kokoukseensa 1.-3. joulukuuta 1971. Tilaisuudessa käsiteltiin kuurosokeita koskevia ongelmia. Kokous teki päätöksen osoittaa seuraavan sisältöisen julkilausuman sosiaalihuollosta vastaaville viranomaisille.

Kuurosokeat kahden vakavan vammansa vuoksi ovat hyvin syrjään joutunut ryhmä. Heidän suurimmat ongelmansa ovat yksinäisyys ja eristyneisyys. He ovat usein kokonaan erotetut jokapäiväisestä tiedonvälityksestä ja uutisista, mikä on luonnostaan kuuluvaa kaikille muille yhteiskunnan jäsenille. Sen vuoksi kokous vetoaa viranomaisiin varojen saamiseksi kuurosokeiden omaa uutislehteä varten. Tämä lehti tulisi olemaan erittäin merkityksellinen kuurosokeiden kehittämisessä, heidän sivistämisessään sekä viihtymisen parantamisessa.

Viranomaisten on otettava mitä suurimmalla vakavuudella huomioon myös kuurosokeiden asumis- ja työolosuhteet. Kokous toivoo, että viranomaiset myöntävät näiden: puutteiden olemassaolon ja ryhtyvät ensi tilassa niitä poistamaan.

Helsingissä 3. päivänä joulukuuta 1971
Pohjoismainen kuurosokeiden konferenssi

Åke Ahisen
puheenjohtaja sihteeri

Inger Lingren
Sokeain Keskusliiton kuurosokeiden huoltokonsulentti

 

1980-luku
Nopean kasvun aika

Kuurosokeiden lähetystö, Kari Hyötylä ja Paavo Korhonen tulkkeinaan Inger Lindgren ja Kaija Salekari, luovutti Urho Kekkoselle 1978 muistion kuurosokeiden tarpeista. Muistion johdosta perustettiin työryhmä, joka suositti Suomen Kuurosokeat ry:lle järjestämisvastuuta kuurosokeiden palveluista. Vuoden 1980 alusta RAY:n rahoituksella yhdistykselle palkataan ensimmäinen työntekijä, toiminnanjohtaja Inger Lindgren. Alkaa nopea kasvun aika. Jyväskylään perustetaan Lasten keskus, nykyinen Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus, Tampereelle valmistuu palvelutalo, Kuurosokeiden Toimintakeskus. Tuntosarveksi nimensä muuttanut lehti siirtyy 1987 palveluista viimeisenä yhdistyksen itse tuottamaksi. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä julkaistaan 1980. Tanskaan perustetaan NUD kuurosokeiden parissa työskentelevien henkilöiden koulutusta varten. Tulkkikoulutus alkaa. Vammaispalvelulaki astuu voimaan 1987.

Hervannan Palvelutalosta mustavalkoinen kuva lintuperspektiivistä. Vasemmalla on kolme pitkänmallista rakennusta. Keskellä on pitkä suora kävelykäytävä rakennusten välissä. Oikealla on viisi rakennusta. Ylhäällä näkyy aidattu leikkialue lapsille.

Kuva: Hervannan Palvelutalo 1986.

Mies istuu pelaamassa shakkia pöydän ääressä. Hän on siirtämässä mustia nappuloita shakkilaudalla. Hänen vieressään näkyy osittain toista henkilöä. Henkilöllä on nimikyltti paidassa.

Kuva: Kerhotoiminta käynnistyy 1980-luvun puolivälissä.

1990-luku
Mukana muutoksessa

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja tulkkipalvelut tulevat voimaan. Valtion apu kunnille muuttuu 1993 alussa ja samalla kunnille siirtyy päätäntävalta myös vammaispalveluiden järjestämisestä. Tiedonsaanti mullistuu tietokoneiden ja sisäkorvaistutteiden myötä. Tietokoneet yleistyvät ja niihin kehitetään apuvälineohjelmia, yhdistykselle palkataan oma mikrotukihenkilö. Uusittu sisäkorvaistutemalli tulee käyttöön 1994 ja kahden vuoden päästä siitä jo kolme kuurosokeaa on saanut istutteen Suomessa. Yhdistys profiloituu järjestämällä valtakunnallisia kuurosokeiden kulttuuripäiviä ja julkaisemalla kirjoja. Opistotasoinen viittomakielentulkin koulutus muuttuu ammattikorkeakoulututkinnoksi ja opiskelijan on mahdollista erikoistua kuurosokeusalaan. Kuurosokeiden tuki ry:n toiminta hiipuu ja se lakkautetaan 1999.

Nuori nainen istuu pöydän ääressä. Pöydän päällä on tietokone, joka jykevää vanhaa mallia, ja näyttöruutu on pieni. Pöydällä on myös muita laitteita. Toinen henkilö opastaa vieressä. Hänestä näkyy käsi, joka osoittaa näyttöruutua. Kuva on mustavalkoinen.

Kuva: Tietokoneen käytön ohjausta 1996.

 

2000-luku
Kommunikaatio korostuu

Yhdistys juhlii 30-vuotisjuhlavuottaan 2001 näyttävästi monin tapahtumin. Juhlavuoden teemana on ”Kommunikaatio – avain maailmaan”. Suomen siirtyessä markka-ajasta euroon yhdistys jatkaa edelleen vakaalla kasvu-uralla. Työntekijöitä vuonna 1999 oli 48 ja vuonna 2005 jo 71. Perusorganisaatiomalli oli silti pysynyt samana 1980-luvulta lähtien. Yksiköt toimivat hyvin erillään toisistaan. Muutoskonsulttien tuella aloitetaan kaksivuotinen työyhteisön kehittämisprojekti. Siihen liittyen valmistellaan myös uutta organisaatiomallia ja luodaan yhdistykselle strategia. Ensimmäinen tavoiteohjelma julkaistaan. Suurponnistus on Tampereella järjestetty 8. Helen Keller maailmankonferenssi 3.–7.6.2005. Digitalisaatio etenee isoin harppauksin ja monen kuurosokean tiedonsaanti paranee merkittävästi. Tulkkipalvelu siirtyy kunnilta Kelalle 2009. Arlainstituutti liitetään Keskuspuiston ammattikouluun. NUD lakkautetaan ja toiminnot siirretään NVC:n alle.

Kuva: Riitta Lahtisen väitöstilaisuus. ”Haptiisit ja hapteemit, tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä” 1.2.2008 Helsingin yliopistossa. Vastaväittelijänä on professori, THT Pirkko Routasalo ja työnohjaajana on professori Jarkko Hautamäki.

 

2010-luku
Uudistumisen aikaa

Uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2010. Suurin muutos on Kuntoutumiskeskuksen ja Toiminta­keskuksen yhdistyminen hallinnollisesti Kuntoutumis- ja asumispalveluiksi. 40-vuotisjuhlavuosi 2011 tietää jälleen useita tapahtumia. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kela-kuntoutukset siirtyvät pois omista tiloista Peurunkaan ja Kangasalle. RAY alkaa kiristää rahahanojaan. Yleisavustus tippuu 2016 ja vähenee tulevina vuosina edelleen, mikä on johtanut henkilöstön osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. RAY:n toiminta loppuu. 2017 alkaen avustuspäätökset tekee STEA.

Tampereen Hervantaan nousee uudisra­kennus, johon tulee vuokra- ja palveluasuntoja kuurosokeille ja kuuroille.

Esteettömyyspalkinto ja muutot

Uusi talo saa Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon. Tampereen Toimintapäivien ja ICT-koulutuksen tilat uudistuvat 2017. Rakennus saa nimiäänestyskilpailun myötä uuden nimen, Lintuaura.

Keskustoimistolle valmistuu uudet tilat, ja toiminnot keskitetään Tampereelle 2018 alusta. Suomen Kuurosokeat saavat paljon huomiota uudistumisen myötä. Tilat nykyaikaistuvat. Tiloissa huomioidaan kuulonäkövammaisten erityistarpeet. Suomen Kuurosokeat ry:n kuntoutuspalvelut keskittyvät vihdoinkin Tampereelle 2019.

Verkostoyhteistyö aistijärjestöjen kanssa tiivistyy.

VTS Ristontalo valmistumassa kesällä. Edessä näkyy aistipuutarhan vihreitä kasveja ja keltaisia ja violetteja kukkia sekä kävelykäytävät. Ristontalon takaa näkyy nosturi.

Kuva: VTS Ristontalo valmistuu Kuurosokeiden Toimintakeskuksella.

 

2020-nykypäivä
Korona laittaa arjen uusiksi

2020-luku alkaa koronapandemian ahdistaessa. Kuurosokeiden lähikommunikaatio vaikeutuu tartuntavaaran uhatessa. Riski eristäytymiseen on merkittävä. Etätoiminta- ja etäpalvelut yleistyvät ja opetellaan uusia tapoja olla yhteyksissä ja toteuttaa toimintoja. Yhdistykselle tärkeät vuosikokoukset osoittautuvat vaikeiksi järjestää. Ensimmäinen hajautettu vuosikokous onnistuu yli odotusten.

2021 tulee voimaan uusi organisaatio, jossa järjestön hallinto yhdistetään ja toimintaa selkeytetään.

Yleiskuva Suomen Kuurosokeat ry:n syyskokouksesta 2020 Tampereelta. Etummaisena on kokouksen puheenjohtaja kuvattuna takaapäin pöydän ääressä. Kokouksen osallistujat istuvat penkeillä ja seuraavat kokousta. Yhdellä henkilöllä on kädessä mikrofoni ja hän puhuu.

Kuva: Sanna Paasonen hallitsee ammattitaitoisesti kuuden paikan hajautetun syyskokouksen.


Juttujen tekstit: Tuija Wetterstrand (1970-luvusta 2010-luvun väliotsikkoon asti), muut tekstit Suomen Kuurosokeat ry:n viestintä ja Risto Hoikkanen
Kuvat: Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto