Tiedonsaanti

Kuurosokealla/kuulonäkövammaisella tiedonsaanti on yksilöllistä, eikä yksi menetelmä tavoita kaikkia. Apuvälineet ja viittomakielelle tulkatut televisio- ohjelmat mahdollistavat tiedonsaannin.

Pistekirjoitus

Kansainvälisen pistekirjoituksen avulla sokea voi lukea pisteille käännettyjä lehtiä, teoksia ja verkkosivuja. Suomessa pistemateriaalia tuottaa Näkövammaisten liiton kirjapaino.

Pistekirjoituksessa on kehittänyt 1800- luvulla ranskalainen Louis Braille. Kirjaimet muodostetaan erilaisten pistemerkkiyhdistelmien kautta ja sormenpäillä tunnustelemalla edetään riviltä toiselle.

Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelu

Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelun sähköiset keskustelualueet eri aiheista.

Tulkkaus

Lehdet ja kirjat on kirjoitettu suomeksi tai muulla puhutulla kielellä. Viittomakielisen äidinkieli on viittomakieli ja tulkkauspalvelun avulla teksti voidaan viittoa kädestä käteen taktiilisti tai kaventuneeseen näkökenttään.

Avustajat

Kuulonäkövammaisilla on usein käytössään myös avustajapalvelu, jota voi käyttää myös käytetään mysö lehtien lukemiseen ääneen. Eri yhdistyksillä on tarjolla lehdenlukupalvelua vapaaehtoisten voimin.

Äänilehti

Äänilehdessä lukija lukee ääneen lehden sisällön. Usein käytössä on niin sanottu Daisy-järjestelmä, joka mahdollistaa navigoinnin lehden otsikoiden välillä. Muunnos tehdään ennen lehden polttamista CD-levylle tai lähettämistä jakoon. Äänilehtiä on saatavilla esimerkiksi Celiasta ja Näkövammaisten Tiedonhallintapalveluiden Luetus-järjestelmän kautta.

Luetus-ohjelma

Luetus-ohjelma on näkövammaisille suunnattu palvelu, jossa tietoaineistoja voidaan lukea tietokoneella, puhelimella, tableteilla jne. Saatavilla on niin useita aikakauslehtiä kuin kirjojakin. Palvelu edellyttää vähintään 50 prosentin haitta-astetta. Palvelua ylläpitää Näkövammaisten liiton tiedonhallintapalvelu.

pistekirjoitusta rannekellossa

Kuva: Rodeo