Tiedonsaanti

 

Kuurosokeiden tiedonsaannin menetelmiä on lukuisia johtuen kaksoisaistivamman erilaisista asteista ja syistä. Kuurosokeiden viestintä on rikasta, koska joukossa on niin viittomakielisiä, puheella kommunikoivia kuin molemmilla tavoilla viestiviä henkilöitä. Tämä tuo haastetta tiedon välittämiseen, koska yksi menetelmä ei tavoita kaikkia. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisista tiedon välittämisen tavoista.

Pistekirjoitus

Pistekirjoituksessa kirjaimet muodostetaan erilaisten pistemerkkiyhdistelmien kautta ja sormenpäillä tunnustelemalla edetään riviltä toiselle. Järjestelmän on kehittänyt 1800-luvulla ranskalainen Loius Braille. Pistekirjoituksen avulla sokea voi lukea pisteille käännettyjä lehtiä, teoksia ja muita julkaisuja. Suomessa pistemateriaalia tuottaa Näkövammaisten liiton kirjapaino.

Äänilehti

Äänilehdessä lukija lukee ääneen lehden sisällön. Usein käytössä on niin sanottu Daisy-järjestelmä, joka mahdollistaa navigoinnin lehden otsikoiden välillä. Muunnos tehdään ennen lehden polttamista CD-levylle tai lähettämistä jakoon. Äänilehtiä on saatavilla esimerkiksi Celiasta ja Näkövammaisten Tiedonhallintapalveluiden Luetus-järjestelmän kautta.

Luetus-ohjelma

Luetus-ohjelma on näkövammaisille suunnattu palvelu, jossa tietoaineistoja voidaan lukea tietokoneella, puhelimella, tableteilla jne. Saatavilla on niin useita aikakauslehtiä kuin kirjojakin. Palvelu edellyttää vähintään 50 prosentin haitta-astetta. Palvelua ylläpitää Näkövammaisten liiton tiedonhallintapalvelu.

Viittomakielelle tulkkaus

Viittomakielelle tulkkaus on tärkeää viittomakieltä käyttäville henkilöille. Tulkkipäätöksen saaneet voivat tilata tulkin asiointiin, töihin tai opiskeluun tai vapaa-aikaan. Nykyisin monien asiaohjelmien yhteydessä on erikseen viittomakielinen tulkkaus, kuten eduskunnan kyselytunneilla. Ylen viittomakieliset uutiset lähettävät Ylen kanavilla ja Yle Areenassa viittomakielelle tulkattuja uutisia.