Haptiisit ja hapteemit

Tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Tiivistelmä Riitta Lahtisen väitöskirjatutkimuksesta 2008.

Tutkimus on ensimmäinen systemaattinen kuvaus kuurosokean henkilön kosketukseen pohjautuvan kommunikaation kehittymisestä. Laaja kirjallinen ja kuvallinen dokumenttiaineisto on koottu pääasiallisesti aikuisena kuurosokeutuneen ja kuulevan-näkevän informanttien vastavuoroisista kokemuksista 14 vuoden ajalta. Työ kuvaa haptisen järjestelmän omaksumista parisuhteessa, järjestelmän systemaattista kehittämistä ja kerätyn dokumenttiaineiston analyysiä. Aineistoa on täydennetty muilta kuurosokeilta henkilöiltä sekä kansallisesta ja kansainvälisestä kurssitoiminnasta saadulla dokumentoidulla palautteella. Aikuisena kuurosokeutuminen on usein etenevää, mikä edellyttää monimuotoisen kommunikaation jatkuvaa soveltamista. Vaikka henkilön itseilmaisu puheella/viittomalla säilyy, tiedon vastaanottamisen menetelmät vaihtuvat elämän aikana useaan kertaan.

Haptiisit koostuvat hapteemeista, kosketuksen osatekijöistä. Hapteemeja tutkiessa löytyi niiden määrittely, luokittelu ja kosketuksen monivivahteiset merkitykset. Haptiiseihin liittyy kokemus jaetusta henkilökohtaisesta kehoalueesta, kosketuskontaktin tarkoituksesta, kontekstista ja eri kommunikaatiokanavien käytöstä. Kommunikaatioetäisyydet muodostuvat täsmäetäisyydestä, arvioidusta etäisyydestä ja kosketusetäisyydestä. Fyysinen etäisyys jaetaan kauko-, pitkä-, keski- ja lähietäisyyteen. Sosiaalinen kehoavaruus sisältää haptiiseja lähettävät ja vastaanotettavat kehonosat ja kontaktialueet. Viestejä tuotetaan yhdellä tai kahdella kädellä, niihin liittyy eri käsimuotoja ja käden orientaatioita. Keholliseen kosketukseen liittyvät kehojen orientaatiot, asennot, asentotasot, kosketuspuolet ja sosiaaliset yhteiset toiminnat. Laajennettuun kehoavaruuteen sisältyvät ympäristö- ja tilannetekijät. Liikkeiden hapteemit ovat liikkeen ja liikeradan suunnat ja suunnan vaihtumiset keholla, liikkeen suunnat henkilöiden välillä, painovoima, nopeus, toistumistiheys, koko ja laajuus, pituus, kesto, liikkeen pysähdys, rytmin muutos, muoto, piilo- ja nähtävissä oleva liike. Merkityksen laajentumiseen sisältyy monikerroksellisia merkityksiä ja tunneilmaisuja.

Tutkimus kuvaa haptiiseja eri tilanteissa aistitietoa täydentävänä ja itsenäisenä kommunikaationa. Haptiisit ilmentävät sosiaalishaptista palautejärjestelmää, sosiaalisia pikaviestejä, keholle piirtämistä, kontakteja henkilöihin ja ympäristöön sekä liikkeillä opastamista. Haptiisien avulla voidaan järjestelmä ulottaa tunneprofiilien tuottamiseen, eri taiteiden kokemiseen sekä harrastusten ja kilpailujen välittämiseen. Uuden kommunikaatiojärjestelmän kehittämisen vaiheet on tutkimuksen aineistojen analyysin perusteella voitu ryhmittää vaiheisiin, joita ovat kokemuksellinen perehtyminen, sosiaalinen dekonstruktio, sosiaalishaptisen kommunikaation kuvauksen kehittäminen ja yleistäminen teoriaksi sekä niiden kautta haptiisien ja hapteemien käsitteellistäminen ja löytäminen. Haptiisien kuvaus ja niiden käyttö on sosiaalinen innovaatio, jota on opetettu myös kolmansille osapuolille.

Avainsanat: hapteemi, haptiikka, haptiisi, kosketus, kuurosokeus, liike, sosiaalishaptinen kommunikaatio, sosiaalishaptinen palautejärjestelmä, taktiili

Haptiisit ja hapteemit. Tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Väitöskirja 2008. Helsingin yliopisto, soveltavan kasvatustieteen laitos, erityispedagokiikka. ISBN 978-952-92-3112-6.

Lisätietoa englanniksi:

Haptices and haptemes (PDF)