1 § Nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Suomen Kuurosokeat ry., ruotsiksi Föreningen
Finlands Dövblinda rf. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen
nimi on The Finnish Deafblind Association.
Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.
Yhdistyksen toiminnassa voidaan käyttää suomea, suomalaista
viittomakieltä, ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä.
Jäsenellä on oikeus osallistua järjestön toimintaan haluamallaan
yhdistyksen kielellä. Kaikessa yhdistyksen toiminnassa otetaan
huomioon kuurosokeiden eri kommunikaatio- ja tiedonsaantitavat.
Pöytäkirjakieli on suomi.
2 § Tarkoitus
Yhdistys on kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten
oikeuksienvalvonta-, vertais-, asiantuntija- ja palvelujärjestö.
Näissä säännöissä termillä kuurosokea viitataan aina kuurosokeisiin
sekä vaikeasti kuulonäkövammaisiin.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kuurosokeiden yhdenvertaisuutta
ja oikeuksien toteutumista, heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan,
opiskeluaan, työllisyyttään, omiin asioihinsa vaikuttamista sekä
vertaistoimintaa. Lisäksi yhdistys edistää kuurosokeuden
tunnettuutta ja tunnistettavuutta.
3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) edistää kuurosokeiden esteetöntä tiedonsaantia, kommunikaatiota,
liikkumista ja tasavertaista apuvälineiden saantia. Se tuottaa
lehtiä ja muita julkaisuja sekä osallistuu yleisten
tiedonvälityspalveluiden kehittämiseen.
2) seuraa kuurosokeiden oikeuksien ja siihen vaikuttavan
lainsäädännön toteutumista ja tekee oikeuksienvalvonta- ja
vaikuttamistyötä sekä tekee aloitteita ja antaa lausuntoja
3) toteuttaa kuurosokeiden nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa
4) kehittää kuurosokeusalan asiantuntemusta ja siihen liittyvää
tutkimusta ja koulutusta
5) tiedottaa kuurosokeudesta sekä kuurosokeiden tarpeista ja
oikeuksista
6) järjestää kuurosokeille kuntoutumis- ja asumispalveluja
7) järjestää koulutus-, kurssi-, opinto-, loma- ja
virkistystoimintaa
8) osallistuu kotimaiseen ja ulkomaiseen kuurosokeusalan
yhteistyöhön.
4 § Taloudellinen toiminta
Yhdistys hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä ja
arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja
jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista
irtainta ja kiinteää omaisuutta.
Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen
liittyvää elinkeinoa tai ansiotoimintaa tai sellaista elinkeinoa tai
ansiotoimintaa, jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
5 § Jäsenet ja jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia, omais-, tai kunniajäseniä.
Lisäksi yhdistyksellä voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja.
1. VARSINAISET JÄSENET
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä jokainen Suomessa
asuva kuurosokea tai vaikeasti kuulonäkövammainen henkilö.
Varsinaista jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Kuuloja näkövammasta on esitettävä luotettava selvitys.
2. OMAISJÄSENET
Omaisjäseneksi voi liittyä varsinaisen jäsenen avio- tai avopuoliso
tai lähiomainen. Lähiomaisena pidetään varsinaisen jäsenen
ylenevässä tai alenevassa polvessa olevia sukulaisia sekä veljiä ja
sisaria sekä appivanhempia. Omaisjäseneksi pyrkivän on tehtävä
hallitukselle kirjallinen hakemus ja selvitettävä samalla suhteensa
varsinaiseen jäseneen. Yhdistykseen voi kuulua kerrallaan yksi
omaisjäsen varsinaista jäsentä kohden.
3. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSENET
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua
kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on
erityisen ansiokkaasti toiminut Suomen kuurosokeiden hyväksi.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Yhdistyksen jäseniltä voidaan periä liittymis- ja jäsenmaksu, joiden
suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous seuraavaksi
kalenterivuodeksi. Liittymis- ja jäsenmaksu voi olla erisuuruinen
varsinaisilla ja omaisjäsenillä.
Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole liittymis- eikä
jäsenmaksua.
6 § Jäsenyyden päättyminen
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä
kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.
Jäsen voi erota myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa
pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa
maksamisen
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella
vahingoittanut huomattavasti yhdistystä
3) ei täytä enää yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
7 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen
kokouksessa.
Yhdistyksen kokouksia ovat yhdistyksen varsinainen kokous ja
ylimääräinen kokous.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen niin päättäessä
tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen
aikana. Yhdistyksen kokous päättää yhdistyksen äänestys- ja
vaalijärjestyksestä.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat toukokuun loppuun mennessä
pidettävä kevätkokous ja joulukuun loppuun mennessä pidettävä
syyskokous.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää,
tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi
kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa
asiaa varten kirjallisesti hallitukselta sitä vaatii. Kokous on
pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen
pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jokaisella 15 vuotta
täyttäneellä varsinaisella jäsenellä. Äänioikeus säilyy, jos
varsinainen jäsen valitaan kunniapuheenjohtajaksi tai -jäseneksi.
Äänivaltainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen
kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava
yhdistyksen äänivaltainen jäsen ja hänen on esitettävä päivätty
valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi
siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.
Kunniapuheenjohtajalla, omais- ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja
puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Äänestys ja vaali yhdistyksen kokouksessa toimitetaan suljettuna
lippuäänestyksenä.
Yhdistyksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on
saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö),
ellei näistä säännöistä muuta johdu.
Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen
enemmistö). Jos tehtävään on valittavana vain yksi henkilö, vaali
toimitetaan enemmistövaalina siten, että valittavaksi tulevan on
saatava yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja
ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa ratkaisee arpa.
Jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita kevät- ja syyskokoukselle.
Kevätkokoukseen tarkoitettu aloite on toimitettava hallitukselle
ennen tammikuun loppua ja syyskokoukselle tarkoitettu aloite ennen
elokuun loppua.
8 § Kokouskutsu
Kokouskutsu ja esityslista yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on
lähetettävä jäsenille henkilökohtaisella kutsulla vähintään yksi
kuukausi ennen kokousta. Ylimääräiseen kokoukseen kokouskutsu ja
esityslista on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Henkilökohtainen kutsu on lähetettävä postitse jäsenille, joiden
postiosoite on yhdistyksen tiedossa tai sähköpostitse jäsenille,
jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteen kutsun
toimittamista varten.
9 § Varsinaisten kokousten tehtävät
Kevätkokouksen tehtävänä on
1) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus
edelliseltä tilikaudelta
2) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä
tilikaudelta
3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4) käsitellä jäsenten tekemät aloitteet
5) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.
Syyskokouksen tehtävänä on
1) päättää varsinaisten ja omaisjäsenten liittymis- ja jäsenmaksun
suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi
2) päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen
jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot ja korvaukset
3) käsitellä yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvioseuraavalle kalenterivuodelle
4) valita joka toinen vuosi yhdistyksen puheenjohtaja kahdeksi
seuraavaksi kalenterivuodeksi
5) valita joka toinen vuosi yhdistyksen varapuheenjohtaja kahdeksi
seuraavaksi kalenterivuodeksi
6) valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraaviksi
kahdeksi kalenterivuodeksi
7) valita joka toinen vuosi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja
hallintoa
8) käsitellä jäsententekemät aloitteet
9) valita valtuutetut ja varavaltuutetut Näkövammaisten liitto ry:n
valtuustoon liiton ohjeiden mukaisesti
10) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.
10 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen
puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Hallitus
valitaan syyskokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä.
Hallituksen jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti kolme (3) toimikautta
samassa tehtävässä (puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai
hallituksen jäsen) yhdistyksen hallituksessa. Yhdistykseen
työsuhteessa oleva henkilö ei voi olla hallituksen jäsen.
Hallituksesta eroaa vuosittain kaksi-kolme jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan kutsusta, tai jos vähintään kolme hallituksen
jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai
varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on läsnä.
Jos hallituksen puheenjohtaja tai jäsen ennen toimikautensa
päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan yhdistyksen seuraavassa
kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut
vielä hallituksessa.
Hallituksen tehtävänä on
1) edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten
päätökset
2) hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
3) pitää jäsenluetteloa
4) päättää yhdistyksen omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä,
vaihtamisesta, kiinnittämisestä, hankinnoista ja investoinneista ja
vastaa yhdistyksen omaisuuden hoidosta.
5) päättää yhdistyksen kokousten ajankohdista ja paikoista, kutsua
ne koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
6) huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen,
varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja tilinpäätös
tehdään määräajassa
7) asettaa tarpeellisiksi katsomansa työryhmät
8) valita ja erottaa yhdistyksen johtajat ja päälliköt ja päättää
heidän työsuhteidensa yleisistä periaatteista.
11 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
12 § Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
toiminnanjohtaja tai yhdistyksen hallituksen tähän tehtävään
määräämä henkilö, aina kaksi yhdessä.
13 § Sääntöjen muuttaminen
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous.
Sääntömuutoksen edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa
kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.
Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjen muutosesityksestä Näkövammaisten
liitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä
sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.
14 § Purkaminen
Yhdistyksen purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös
kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa kummassakin
vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa
purkamista.
Mikäli yhdistys puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista
kuurosokeustyötä edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen
tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.
15 § Muut määräykset
Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yhdistyksen
sääntöjen alemman asteen ohjeita.