Säännöt

 

Hyväksytty Suomen Kuurosokeat ry:n syyskokouksessa 1.12.2019.

Hyväksytty patentti- ja rekisterihallituksessa 18.05.2020.

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Kuurosokeat ry., ruotsiksi Föreningen Finlands Dövblinda rf. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on The Finnish Deafblind Association.

Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Yhdistyksen toiminnassa voidaan käyttää suomea, suomalaista viittomakieltä, ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Jäsenellä on oikeus osallistua järjestön toimintaan haluamallaan yhdistyksen kielellä. Kaikessa yhdistyksen toiminnassa otetaan huomioon kuurosokeiden eri kommunikaatio- ja tiedonsaantitavat. Pöytäkirjakieli on suomi.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten oikeuksienvalvonta-, vertais-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Näissä säännöissä termillä kuurosokea viitataan aina kuurosokeisiin sekä vaikeasti kuulonäkövammaisiin.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kuurosokeiden yhdenvertaisuutta ja oikeuksien toteutumista, heidän hyvinvointiaan, osallisuuttaan, opiskeluaan, työllisyyttään, omiin asioihinsa vaikuttamista sekä vertaistoimintaa. Lisäksi yhdistys edistää kuurosokeuden tunnettuutta ja tunnistettavuutta.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) edistää kuurosokeiden esteetöntä tiedonsaantia, kommunikaatiota, liikkumista ja tasavertaista apuvälineiden saantia. Se tuottaa lehtiä ja muita julkaisuja sekä osallistuu yleisten tiedonvälityspalveluiden kehittämiseen.

2) seuraa kuurosokeiden oikeuksien ja siihen vaikuttavan lainsäädännön toteutumista ja tekee oikeuksienvalvonta- ja vaikuttamistyötä sekä tekee aloitteita ja antaa lausuntoja

3) toteuttaa kuurosokeiden nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa

4) kehittää kuurosokeusalan asiantuntemusta ja siihen liittyvää tutkimusta ja koulutusta

5) tiedottaa kuurosokeudesta sekä kuurosokeiden tarpeista ja oikeuksista

6) järjestää kuurosokeille kuntoutumis- ja asumispalveluja

7) järjestää koulutus-, kurssi-, opinto-, loma- ja virkistystoimintaa

8) osallistuu kotimaiseen ja ulkomaiseen kuurosokeusalan yhteistyöhön.

4 § Taloudellinen toiminta

Yhdistys hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinoa tai ansiotoimintaa tai sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

5 § Jäsenet ja jäsenmaksut

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia, omais-, tai kunniajäseniä. Lisäksi yhdistyksellä voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja.

1. VARSINAISET JÄSENET
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voi liittyä jokainen Suomessa asuva kuurosokea tai vaikeasti kuulonäkövammainen henkilö. Varsinaista jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Kuulo- ja näkövammasta on esitettävä luotettava selvitys.

2. OMAISJÄSENET
Omaisjäseneksi voi liittyä varsinaisen jäsenen avio- tai avopuoliso tai lähiomainen. Lähiomaisena pidetään varsinaisen jäsenen ylenevässä tai alenevassa polvessa olevia sukulaisia sekä veljiä ja sisaria sekä appivanhempia. Omaisjäseneksi pyrkivän on tehtävä hallitukselle kirjallinen hakemus ja selvitettävä samalla suhteensa varsinaiseen jäseneen. Yhdistykseen voi kuulua kerrallaan yksi omaisjäsen varsinaista jäsentä kohden.

3. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSENET
Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut Suomen kuurosokeiden hyväksi.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Yhdistyksen jäseniltä voidaan periä liittymis- ja jäsenmaksu, joiden suuruudesta päättää yhdistyksen syyskokous seuraavaksi kalenterivuodeksi. Liittymis- ja jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisilla ja omaisjäsenillä.

Kunniapuheenjohtajalla ja -jäsenellä ei ole liittymis- eikä jäsenmaksua.

6 § Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi erota myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen
1) on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella vahingoittanut huomattavasti yhdistystä
3) ei täytä enää yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen kokouksessa.

Yhdistyksen kokouksia ovat yhdistyksen varsinainen kokous ja ylimääräinen kokous.

Yhdistyksen varsinaisia kokouksia ovat toukokuun loppuun mennessä pidettävä kevätkokous ja joulukuun loppuun mennessä pidettävä syyskokous.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti hallitukselta sitä vaatii. Kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa on jokaisella 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä. Äänioikeus säilyy, jos varsinainen jäsen valitaan kunniapuheenjohtajaksi tai -jäseneksi.

Äänivaltainen jäsen saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen äänivaltainen jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.

Kunniapuheenjohtajalla, omais- ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Äänestys ja vaali yhdistyksen kokouksessa toimitetaan suljettuna lippuäänestyksenä.

Yhdistyksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu.

Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos tehtävään on valittavana vain yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina siten, että valittavaksi tulevan on saatava yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa ratkaisee arpa.

Jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita kevät- ja syyskokoukselle. Kevätkokoukseen tarkoitettu aloite on toimitettava hallitukselle ennen tammikuun loppua ja syyskokoukselle tarkoitettu aloite ennen elokuun loppua.

8 § Kokouskutsu

Kokouskutsu ja esityslista yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille henkilökohtaisella kutsulla vähintään yksi kuukausi ennen kokousta. Ylimääräiseen kokoukseen kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Henkilökohtainen kutsu on lähetettävä postitse jäsenille, joiden postiosoite on yhdistyksen tiedossa tai sähköpostitse jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteen kutsun toimittamista varten.

9 § Varsinaisten kokousten tehtävät

Kevätkokouksen tehtävänä on
1) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus edelliseltä tilikaudelta

2) käsitellä hallituksen laatima yhdistyksen tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta

3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

4) käsitellä jäsenten tekemät aloitteet

5) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.

Syyskokouksen tehtävänä on

1) päättää varsinaisten ja omaisjäsenten liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi

2) päättää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiot ja korvaukset

3) käsitellä yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle

4) valita joka toinen vuosi yhdistyksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi

5) valita joka toinen vuosi yhdistyksen varapuheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi

6) valita hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraaviksi kahdeksi kalenterivuodeksi

7) valita joka toinen vuosi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastamaan yhdistyksen tilejä ja hallintoa

8) käsitellä jäsenten tekemät aloitteet

9) valita valtuutetut ja varavaltuutetut Näkövammaisten liitto ry:n valtuustoon liiton ohjeiden mukaisesti

10) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.

10 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. Hallitus valitaan syyskokouksessa yhdistyksen varsinaisista jäsenistä. Hallituksen jäsen voi toimia yhtäjaksoisesti kolme (3) toimikautta samassa tehtävässä (puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen jäsen) yhdistyksen hallituksessa. Yhdistykseen työsuhteessa oleva henkilö ei voi olla hallituksen jäsen.

Hallituksesta eroaa vuosittain kaksi-kolme jäsentä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme jäsentä on läsnä.

Jos hallituksen puheenjohtaja tai jäsen ennen toimikautensa päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan yhdistyksen seuraavassa kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa.

Hallituksen tehtävänä on

1) edustaa yhdistystä ja panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset

2) hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet

3) pitää jäsenluetteloa

4) päättää yhdistyksen omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä, hankinnoista ja investoinneista ja vastaa yhdistyksen omaisuuden hoidosta.

5) päättää yhdistyksen kokousten ajankohdista ja paikoista, kutsua ne koolle ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

6) huolehtia, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen, varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja tilinpäätös tehdään määräajassa

7) asettaa tarpeellisiksi katsomansa työryhmät

8) valita ja erottaa yhdistyksen johtajat ja päälliköt ja päättää heidän työsuhteidensa yleisistä periaatteista.

11 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

12 § Nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
järjestöjohtaja, kuntoutumis- ja asumispalvelujohtaja tai yhdistyksen
hallituksen tähän tehtävään määräämä henkilö, aina kaksi yhdessä.

13 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Sääntömuutoksen edellytyksenä on, että vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.

Yhdistyksen on pyydettävä sääntöjen muutosesityksestä Näkövammaisten liitto ry:n hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

14 § Purkaminen

Yhdistyksen purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joissa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.

Mikäli yhdistys puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista kuurosokeustyötä edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.

15 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja yhdistyksen sääntöjen alemman asteen ohjeita.

Word-dokumentti

Säännöt ovat ladattavissa Word-dokumenttina. Lataa tästä: Säännöt, Suomen Kuurosokeat ry