Suomen Kuurosokeat ry on tyrmistynyt jälleen uusista leikkausehdotuksista, jotka kohdentuvat taas yhteiskunnan heikompiosaisiin. Kuurosokeiden sosiaalipalvelut ovat heikentyneet jo aikaisempien leikkausten vuoksi merkittävästi. Ja uudet mahdolliset leikkaukset estäisivät palveluiden saannin merkittävästi.
Kuurosokean henkilön sosiaalipalvelut eivät hoidu pelkästään hyvinvointialueiden tai kuntien työntekijöiden avulla, sillä kommunikaation ja usein monimutkaisten asioiden hoitamiseen tarvitaan enemmän aikaa sekä asiakkaan kommunikaation ja tarpeiden tuntemista. Kuurosokea henkilö tarvitsee apua jo pelkästään viranomaiskielen ja päätösten sisällön selventämisessä kommunikaation takia. Mikään muu taho yhteiskunnassa ei tarjoa tällaista tukea niin, että kuurosokean kohtaaminen ja kommunikaatio on huomioitu.
Kuurosokeat on pieni vammaisryhmä ja he asuvat hajallaan eri puolilla maata itsenäisesti omissa asunnoissaan eikä heillä ole ympärillä tukenaan lähipiiriä. Yksittäiselle julkiselle toimijalle ei kerry tarvittavaa asiantuntemusta kuurosokeudesta. Suomen Kuurosokeat ry on kuurosokeusalan asiantuntija, jonka työntekijät saavat koulutusta kuurosokean kohtaamiseen ja eri kommunikaatiotapoihin.
Lisäleikkauksilla uhataan järjestöjä
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi ministeriön esittävän 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.
”Esitys on tyrmistyttävä. Se tarkoittaisi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista leikattaisiin tällä hallituskaudella yli 60 prosenttia, kun jo aiemmin hallitus on päättänyt 140 miljoonan euron leikkauksista. Esitetty jättileikkaus ei tasapainota Suomen julkista taloutta, vaan se entisestään syventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja järjestöjen ahdinkoa. Eniten tästä kärsivät ne ihmiset, jotka saavat tai hakevat apua ja tukea järjestöistä. On välttämätöntä, että hallitus torppaa ministeriön esityksen syyskuun budjettiriihessään”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Leikkauslinja on myös kansan tahdon vastainen. Peräti 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että jo hallituksen aiemmat järjestöleikkaukset olivat virhe. Asia selvisi tammikuussa julkaistusta Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -kyselytutkimuksesta. Nyt valtiovarainministeriö ehdottaa saman epäsuositun linjan jatkamista.
Sote-järjestöiltä leikkaaminen on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Järjestöt auttavat lapsiperheitä, nuoria, kriisejä kohdanneita, vanhuksia, yksinäisiä, muistisairaita, pitkäaikaissairaita, vammaisia ja kaikkien heidän läheisiään. Järjestöjen tuki paikkaa julkisten palvelujen aukkoja ja säästää yhteiskunnan kuluja.
Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan.
”Ministeri Purra sanoi aiemmin, että valtiovarainministeriö ei tule ehdottamaan uusia leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. On kuitenkin selvää, että leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sote-palveluista”, huomauttaa Kiukas.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet jo aikaisempien leikkausten vuoksi supistamaan ja lopettamaan monia palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Jos järjestöt eivät enää pysty tarjoamaan tukea, ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta tai pahimmassa tapauksessa putoavat kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle.