Pohjoismaisten kuurosokeusyhdistysten yhteinen vetoomus kansallisille hallituksille
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelu kriisissä
Kuvittele, että olet lääkärissä kriittisessä tilassa. Olet kuurosokea, et pysty puhumaan eikä ole ketään, joka osaisi kommunikoida kanssasi. Miltä tilanne sinusta tuntuisi?
Jos näkö ja kuulo ovat heikentyneet, tai henkilö on täysin kuurosokea, on tulkki tärkeä linkki ulkomaailmaan. Ilman tulkkia kuurosokeat jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle vailla yhdenvertaisia mahdollisuuksia.
Kaikissa Pohjoismaissa viittomakielen tulkkiopiskelijoiden määrät ovat vähentyneet. Osa pätevistä tulkeista siirtyy muille aloille, sillä mm. toistuva palveluntuottajien kilpailutus tuo epävarmuutta työn jatkuvuuteen.
Vammaisten tulkkauspalvelun ongelmat heikentävät kuurosokean mahdollisuuksia kommunikoida, käydä lääkärissä, opiskella, saada tietoa tai ylipäätään toimia yhteiskunnassa yhdenvertaisesti.
Pohjoismaiden kuurosokeusalan järjestöt vetoavat nyt yhdessä kansallisiin hallituksiin, jotta
-yksilöllisen tarpeen mukainen vammaisten tulkkauspalvelu on kaikissa tilanteissa käytettävissä
-viittomakielen tulkkien koulutus jatkuu riittävänä ja laadukkaana
-viittomakielen tulkkien saatavuus turvataan kaikkialla
-vammaisten tulkkauspalvelua kehitetään yhteistyössä kansallisten kuurosokeusalan järjestöjen kanssa
Tanskan kuurosokeiden yhdistyksen puheenjohtaja Jackie Lehmann Hansen ilmaisee huolensa tilanteesta: ”Kaikissa Pohjoismaissa olemme jo pitkään yrittäneet kiinnittää viranomaisten huomion kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten tulkkauspalvelun ongelmiin.”
”Jos konkreettisia muutoksia ei pian tehdä, emme uskalla edes ajatella, kuinka kuurosokeiden mahdollisuudet kapenevat tulevaisuudessa. Se, että ongelmat ovat niin ilmeisiä kaikissa Pohjoismaissa, tekee tilanteesta vain entistä vakavamman.”
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten tulkkaus ei ole vain tulkkausta
Kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille tulkkaus vaatii erityistä ammattitaitoa, sillä tulkkauksen lisäksi siihen kuuluu asiakkaan opastus ja ympäristön kuvailu. Suomessa viittomakielen tulkit, jotka työskentelevät kuurosokeiden asiakkaiden kanssa, suorittavat erityiset kuurosokeusopinnot.
Kokeneet tulkit tuntevat asiakkaittensa yksilölliset tarpeet ja pystyvät mukauttamaan palvelua niiden mukaan. Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten yhdenvertaisen osallisuuden toteutumiseksi on erittäin tärkeää, että viittomakielen tulkit jaksavat työssään ja pysyvät alalla.
Vammaisten tulkkauspalvelun järjestää Kela, joka kilpailuttaa palveluntuottajat kahden tai neljän vuoden välein. Sen seurauksena viittomakielen tulkkien työn jatkuvuus on epävarmaa. Toisaalta myös kokemusvuosien korostaminen on johtanut siihen, etteivät vastavalmistuneet viittomakielen tulkit pääse töihin. Kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille henkilöille kilpailutus aiheuttaa tuttujen tulkkien vaihtumisen toisiin.
Kaikissa Pohjoismaissa kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille on tärkeää pystyä osallistumaan ja kommunikoimaan yhdenvertaisesti. Haluamme, että meitä kuullaan ja että voimme olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tämän vuoksi vaadimme konkreettisia toimia.
Nordic Committee on Deafblind Co-operation (DBNSK)
8.10.2023
Timo Lehtonen, Suomen Kuurosokeat ry yhteistyössä Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Islannin kuurosokeiden järjestöjen kanssa
Lisätietoja:
info(a)kuurosokeat.fi