Tältä sivulta löydät Suomen Kuurosokeat ry:n antamat tuoreimmat lausunnot ja kannanotot. Oikeuksienvalvonnan työryhmä seuraa ajankohtaisia hankkeita ja lainvalmistelua sekä laatii lausuntoja ja kannanottoja, jotka edistävät kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Sivuston lopussa on arkisto aiemmista vuosista.
2025
Lausunto: Hallituksen esityksestä eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi
Lausunto: Hallituksen esitys laiksi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta
Lausunto luonnokseen ”Suositus viittomakielten käytöstä valtioneuvoston viestinnässä 2025” – Suomen Kuurosokeat ry
Vastaukset oikeusministeriön kielikertomus-kyselyyn – Suomen Kuurosokeat ry
Lausunto pelastusuunnitelman yleisohjeesta 23.4.
Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi – Suomen Kuurosokeat ry
2024
Oikeuksienvalvonnan ja vaikuttamisen työryhmä piti kokouksia yhteensä 11 kertaa. Lisäksi kaksi kokousta pidettiin liittyen termeihin. Lausuntoja ja kannanottoja annettiin yhteensä 14. Ne ovat seuraavassa tiivistetysti:
1. Lausunto kunnossapitolain toimivuusarviointi -raportista 23.1.2024
Lausunnon kärki on sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat. . ”Sähköpotkulautojen määrä ja ongelmat niiden pysäköinnissä ovat aiheuttaneet useita vaaratilanteita ja estäneet itsenäisen liikkumisen. Poikittain kaduille ja esim. ratikkapysäkeille jätetyt potkulaudat estävät turvallisen liikkumisen esim. pyörätuolilla tai valkoisen kepin kanssa.
Ehdotamme potkulautojen pysäköinnin rajoittamista niin, että jos ne jätetään väärään paikkaan, käyttäjä ei pysty lopettamaan vuokrauksen jatkumista. Väärinpysäköinti on sanktioitava, jotta yhdenvertainen liikkuminen kaduilla ja yleisillä alueilla on mahdollista kaikille.
2. VANE:n Kuulemistilaisuus 15.2.2024
Sanna Paasonen piti puheenvuoron tilaisuudessa ja järjestö toi erityisesti esille vammaisten tulkkauspalvelun ja siihen liittyvät ongelmat.
Kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla henkilöillä toimiva ja yksilöllisten tarpeiden mukainen tulkkauspalvelu on edellytys yhdenvertaiselle tiedonsaannille, osallisuudelle sekä opiskelu- ja työelämälle. ”
3. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun markkinavuoropuhelu
Kelan markkinavuoropuhelussa myös järjestöiltä pyydettiin vastauksia. Korostettiin kuulonäkövammaisten tarpeita tulkkauspalvelun välittämisessä ja järjestämisessä.
4. Kansalaisareenan kysely
Kansalaisareena keräsi kyselyllä arvioita, faktaa ja käytännön esimerkkejä järjestöjen rahoitusleikkausten vaikutuksista järjestöjen kohderyhmiin.
Suomen Kuurosokeat ry:n vastauksessa korostettiin, ettei mikään muu taho tuota kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille henkilöille juuri heille kohdennettuja palveluita ja tukea. Syrjäytymisen riski kasvaa ja perusturvallisuus heikentyy ilman yhdistyksen joustavasti ja yksilöllisesti hyödynnettävää tietotaitoa.
5. Kirjallinen lausunto äänestyspaikkojen ja valtuustosalien esteettömyyteen 28.3.2024
Äänestämisen tulee olla vammaisille kansalaisille yhdenvertaista myös ennakkoäänestysaikana. Lausunto kiteyttää äänestyspaikkojen esteettömyystarpeet aistivammaisten henkilöi osalta ja korostaa vaalitoimitsijoiden osaamista äänestystilanteessa.
6. Lausunto peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevasta arviomuistiosta 12.4.2024
Lausunnossa korostetaan yhdenvertaisuutta ja sitä, että verkkoasioinnille on edelleen säilytettävä vaihtoehto, kuten kasvokkain asiointi. Verkkopankkipalveluiden saavutettavuus ja käyttö yksilöllisillä apuvälineillä on oltava sujuvaa.
7. Kommentit Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjeistukseen Tulkkaus- ja tulkitsemispalveluista 30.4.2024
Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelu termit pitäisi kuvata erikseen. Ehdotimme lisäystä kuulonäkövammaisen ja monitarpeisten sekä puhevammaisten lasten erityistarpeiden huomioimisesta. Viittomakielen lisäksi käytössä on myös muita menetelmiä ja apuvälineitä kuten haptiisit ja suurennusohjelmat.. Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelupäätöstä tehtäessä olisi huomioitava lapsen kokonaisvaltainen ja yksilöllinen tarve ja selkeästi tietää, mikä taho tuottaa tulkitsemis- ja mikä tulkkauspalvelua.
8. Lausunto Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta 30.5.2024
Lausunnossa erityishuomio elämänvaihe-käsitteeseen. Kannatamme Näkövammaisten Liiton ehdotusta, että elämänvaiheessa tavanomaisen tarpeen sijasta tilalla käytetään täsmällisemmin määriteltävissä olevaa ja yksilöllisyyden paremmin huomioivaa elämäntilanne-käsitettä.
Vammaisten ihmisten oikeussuojaa on vahvistettava ja valituslupamenettelyä on tarkasteltava uudelleen.
Subjektiiviset oikeudet ovat keskeisiä vammaisten ihmisten arjen ja omannäköisen elämän toteutumisen kannalta. Vammaisia henkilöitä ei vertailla keskenään vaan aina samassa ympäristössä eläviin vammattomiin henkilöihin.
YK-vammaisyleissopimuksen velvoittavuus kansallisessa lainsäädännössä.
9. Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista 18.6.2024
Lausunnossa tuotiin esiin, että valtaosa kuulonäkövammaisista ja kuurosokeista oppilaista integroidaan yleisopetukseen. Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tuki ja palvelut ovat monelle heistä tärkeitä. kuten aistivammoihin liittyvä erityisosaaminen opettajille, koulun henkilökunnalle ja opiskelijalle.
Pidämme kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden oppilaiden kannalta heikennyksenä sitä, että esityksessä Valterin asemaa ei ole riittävästi huomioitu. Konsultatiivinen sairaalaopetus ei korvaa oppimis- ja ohjauskeskus Valterin tarjoamaa tukea.
Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin palvelut tulisi rinnastaa konsultatiiviseen sairaalaopetukseen ja palveluiden tulisi olla ilmaisia.
10. Kirjelmä Kotimaisten kielten keskukselle kuulonäkövamma ja kuulonäkövammainen sanojen kirjoitusasusta 7.10.2024
Pyysimme Kotimaisten kielten keskukselta neuvoa kuulonäkövammainen termin kirjoitusasusta. Kela tiedotti, että he muuttavat kuulonäkövamma/kuulonäkövammainen -sanojen kirjoitusasu vastaamaan oikeinkirjoitussääntöjä -> Kuulo-näkövamma/ kuulo-näkövammainen.
Kirjelmässä toimme esille, ”että kuulonäkövammainen ja kuulonäkövammaisuus kuuluu kirjoittaa yhteen ilman väliviivaa. Tämä on vakiintunut kirjoitusmuoto ja identiteettitermi, joka pitää säilyttää.
11. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemistilaisuus 5.11.2024
Vammaispalvelulakiin liittyvä kuulemistilaisuus, jossa paikalla oli Risto Hoikkanen ja Milla Lindh. Puheenvuoroissa ilmaistiin, että elämänvaihe käsitteen tulkinnanvaraisuus laissa vaarantaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden.
Kuulonäkövammainen ja kuurosokea henkilö tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa yksilöllisesti arvioituja vammaispalveluita. Tarvetta ei voi arvioida elämänvaiheen vaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kuulonäkövammainen ja kuurosokea henkilö ei ole hoivan ja hoidon kohde vaan itsenäinen toimija omassa elämässään.
Vammaisella henkilöllä on oltava oikeus päästä vammaispalveluiden piiriin silloin, kun itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää välttämättä vammaispalvelulain mukaisia palveluita.
Vammaispalvelut ovat subjektiivisia oikeuksia eikä niitä saa karsia eikä supistaa hyvinvointialueiden säästöpaineissa.
12. Kirjelmä Kelalle kuulonäkövammainen-sanan kirjoitusasusta 18.11.2024
Vaadimme, että vakiintunut kirjoitusasu palautetaan Kelan TEPA termipankkiin ja suomi.fi palveluun sekä muihin mahdollisiin dokumentteihin.
Perusteluina mm. riski siihen, ettei kaksoisaistivammaa palvelutarpeenarvioinnissa enää arvioitaisi yhdistelmävammana vaan erikseen kuulon ja näön vammana. Myös Kotuksen vastaus asiasta puolsi vakiintuneen termin käytön jatkamista.
13. Suomen Kuurosokeat ry:n kantelu Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvolautakunnalle 5.12.2024
Aihe: Kuurojen tulkkien välittäminen kuurosokean henkilön tulkkitilauksiin
Suomen Kuurosokeat ry katsoo, että viittomakielisiä kuurosokeita henkilöitä on syrjitty ja heidän yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksiaan on rajoitettu, koska he eivät ole saaneet yksilöllisen tarpeensa mukaista tulkkia tilauksiinsa.
14. Lausunto Perusopetuslakiin tulevaan muutokseen liittyen kännykän käyttöön oppitunnin aikana.
Lausunnossa osoitettiin, että kännykkä on monelle kuulonäkövammaiselle myös apuväline, jonka avulla oppitunnilla saadaan samanaikaisesti muiden oppilaiden kanssatieto siitä, mitä taululle heijastetaan. Välitunneilla kännykän avulla voidaan jutella kaverien kanssa, vaikka tulkki ei ole paikalla. Joidenkin sisäkorvaistutteiden kaukosäädin on kännykässä. Lakiluonnoksessa oleva termi henkilökohtaisesta terveydenhuollosta ei ole riittävä kuulonäkövammaisten oppilaiden kännykänkäyttöä ajatellen.
Lisäksi:
Keskustelu Kelan valtuutettujen kanssa Kelan tulkkauspalvelun linjauksista, käytännöistä ja asiakaslähtöisyydestä 11.6.
Toiminnanjohtaja Risto Hoikkanen ja järjestöohjaaja Milla Lindh olivat Kuurojen Liiton edustajien kanssa kertomassa valtuutetuille kuulonäkövammaisten, kuurosokeiden ja viittomakielisten henkilöiden tarpeista tulkkauspalvelun suhteen.
Kelasta paikalla oli vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun suunnittelusta vastaavia asiantuntijoita.
15. Julkilausuma
16. Vaaliteesit kunta- ja aluevaalit
Arkisto
Lausunnot 2023 – Suomen Kuurosokeat ry
Lausunnot 2022 – Suomen Kuurosokeat ry