Oikeuksienvalvonnan lausunto sote-uudistuksesta

 

Sote-uudistus 25.9.2020

Lausunto kokonaisuudessaan lausuntopalvelu.fi.

Tiivistelmä

Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja valtiovarainministeriö valmistelevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntien perustamista sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta.

Nykyisin kunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Jatkossa niistä vastaisivat maakunnat. Kuntien vastuulle jäisi edelleen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä päivähoito, opetus, liikunta ja kulttuuri.

Uudistuksessa on tavoitteena muun muassa kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi pyritään hillitsemään kustannusten kasvua. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on turvata pelastustoimen palvelujen saatavuus, kattavuus ja laatu.

Suomen Kuurosokeat ry:n oikeuksienvalvonnan työryhmä antoi lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lausuntopyyntö sisälsi 90 kohtaa. Tähän on nostettu tärkeimpiä kohtia.

Hyvinvointierot

Sote-lausuntopyynnössä kysyttiin, kaventaako hallituksen esitysluonnos väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja parantaako se palvelujen yhdenvertaisuutta.

Totesimme, että lakimuutos ei vähennä eriarvoisuutta, jos palveluissa ei huomioida yksilöllisiä tarpeita. Rahoitusmalli ei myöskään huomioi riittävästi vammaispalveluja runsaasti käyttäviä henkilöitä, sillä 80 % rahoituksesta esitetään tulevaksi sairastavuuden perusteella.
Olimme myös huolissamme sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun ja päätöksenteon siirtämisestä kauemmaksi asiakkaasta.

Palvelujen kieli

Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhdenvertainen saatavuus ei toteudu tulkkauspalvelua käyttävien kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden henkilöiden osalta. Myös perustuslakivaliokunta on aikaisemmin todennut, ettei viittomakieltä käyttävien asemaa ole huomioitu riittävästi lain valmistelussa.

Esityksessä todetaan tulkkauspalvelusta seuraavasti: ”palveluja annettaessa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta”. Näkemyksemme mukaan tämä sanamuoto ei ole riittävän velvoittava, vaan tulkkauspalvelu tulisi järjestää aina asiakkaan tarpeen mukaan. Uudistuksessa on myös huomioitava tulkkauspalvelun kustannukset.

Kunnan ja maakunnan tehtäväjako

Lausunnossa otettiin kantaa siihen, varmistaako laissa esitetty tehtävien määrittely kunnan ja maakunnan osalta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutumisen.

Ilmaisimme huolemme siitä, että asiakkaat voivat tipahtaa pois palveluiden piiristä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat maakunnalle ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnalle.

Digitalisaatio

Lausuntopyynnössä kysyttiin kantaa myös mahdollisista ICT- ja digiasioihin liittyvistä vaikutuksista ehdotetussa palvelurakenteessa.

Digitaalisten palvelujen kohdalla tulisi huomioida tulevien palveluiden saavutettavuus sekä kuulon- että näön apuvälineillä samanaikaisesti. Erityisryhmille, kuten kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille, tulisi budjetoida riittävät resurssit palvelujen käytön opastamiseen.