Vammaisjärjestöt tuovat yhteisessä kannanotossaan esille huolensa valmisteilla olevan vammaispalvelulakiin liittyen. Järjestöt esittävät perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle, että sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittäisi vielä erityistä huomiota säädöskokonaisuuksiin, joiden muutokset tulisivat vaikuttamaan vammaisten ihmisten välttämättömän huolenpidon toteuttamiseen ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseen. Alla järjestöjen näkemyksiä keskeisimmistä kokonaisuuksista, joihin liittyy huolta.
Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma
Palvelutarpeen arviointia ja asiakassuunnitelmaa tulee vahvistaa. Molemmilla on erityinen merkitys vammaisten ihmisten, usein elämänmittaisten, perusoikeuksia turvaavien erityispalveluiden toteuttamisessa. Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma tulevat korostumaan, kun asiakaskunta ja palvelutarpeet monipuolistuvat. Prosessissa on varmistettava, että vammainen ihminen saa yksilöllistä tarvettaan ja elämäntilannettaan vastaavan palvelukokonaisuuden. Lisäksi on varmistettava, että palvelukokonaisuus on myönnettävien palvelujen määrien osalta riittävä, järjestämistavoiltaan tarkoituksenmukainen ja se vastaa vammaisen ihmisen yksilöllisiä tarpeita arjen suoriutumisessa.
Erityisen tuen toteuttaminen
Lailla tulee turvata pitkäaikaista tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten sekä vammaisten lasten asema. Nyt esitetty erityisen tuen toteuttaminen osallisuuden tukemisessa ja vaativissa elämäntilanteissa vaikuttaa hyvältä askeleelta tähän suuntaan. Sen saannin edellytyksiä ei tulisi asettaa liian tiukaksi. Nykyisin puutteelliset palvelut aiheuttavat väliinputoamisia. Jotta vammaisten ihmisten keskinäinen yhdenvertaisuus toteutuisi nykyistä paremmin, tulisi kehitysvammaisten erityislainsäädännön puolelta ottaa vielä vahvemmin uuteen lakikokonaisuuteen myös tuki yksilöllisen tarpeen mukaisesti päivittäistoimiin.
Henkilökohtainen apu ja kyky määritellä avun sisältö
Henkilökohtaisessa avussa on säilytettävä nykyinen palvelun saannin edellytys. Vammaisella ihmisellä tulee olla jatkossakin kyky määritellä avun sisältö. Kyky ilmaista tahtoa avun sisällöstä ei vastaa nykyistä oikeustilaa eikä oikeuskäytäntöä.
Tehtävänkuvat
Valmennuksen, erityisen tuen ja henkilökohtaisen avun henkilöstön tehtävänkuvat ja näin myös säädettävä palvelun sisältö on tärkeää pitää selkeästi erillään. Henkilökohtainen apu on luonteeltaan erilaista kuin muut edellä mainitut tehtävänkuvat, joten vaarana olisi, että työntekijän roolit sekoittuisivat. Henkilökohtaisessa avussa ei nykyisillä järjestämistavoilla ole kyse valmiista palvelupaketista vaan siitä, että vammainen ihminen itse opastaa henkilökohtaisen avustajan toteuttamaan omia yksilöllisten tarpeidensa mukaisia toimia. Tehtävänkuvien sekoittuminen olisi haitallista vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta.
Liikkumisen tuki
Liikkumisen tuki sisältää hyviä kehittämisehdotuksia. Edelleen tulee varmistaa palvelun laajempi maantieteellinen käyttöala sekä mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja harrastustoimintaan nykyistä paremmin. Yhteiskunnallinen osallistuminen on aiheellista kirjata suoraan pykälätasolle.
Liikkumisen tukea tulee toteuttaa siten, että sen toteuttamistavat muodostavat vammaiselle ihmisille hänen yksilöllisen tarpeensa ja elämäntilanteensa mukaisen räätälöidyn kokonaisuuden. Liikkumisen tuen toteuttamistapa ei saa johtaa siihen, että palvelujen käyttö estyy.
Siirtymäsäännös
Lain siirtymäsäännöksen osalta toteamme, että vammaisten ihmisten palveluissa on kyse keskeisesti yhdenvertaisuuden ja välttämättömän huolenpidon turvaamisesta sekä muista perusoikeuksista. Perusoikeusulottuvuudella on vaikutuksia palveluiden jatkuvuuden ja asiakkaan oikeusturvan näkökulmasta. Vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella annettujen päätösten tulisi olla voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan tai kunnes henkilön palvelutarve arvioidaan uudelleen tämän lain tai muun lain mukaisesti. Palvelutarpeen uudelleen arviointi voitaisiin aloittaa asiakkaan tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun se on asiakkaan muuttuneen palvelutarpeen mukaista.
Eri tavoin vammaisten ihmisten palvelutarpeet
Kahden lain yhdistyessä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikkien eri tavoin vammaisten ihmisten yksilölliset palvelutarpeet tulevat huomioiduksi yhdenvertaisesti kunkin omiin tarpeisiin sopivilla yksilöllisillä palveluilla. Lisäksi on välttämätöntä turvata palvelujen jatkuvuus. Myös vammaisten ihmisten luottamusta viranomaistoimintaan ja elämänhallinnan pysyvyyteen lainsäädännön muuttuessa on syytä vahvistaa.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Invalidiliitto ry,
Kynnys ry, Neuroliitto ry, Näkövammaisten liitto ry, Selkäydinvammaiset Akson ry, Suomen Kuurosokeat ry ja Suomen Polioliitto ry.
Koko kannanotto on luettavissa täältä.