Näkövammaisten liitto (NKL) oli kutsunut työministeri Timo Harakan vierailulle marraskuussa 2019 Iirikseen. Myös Suomen Kuurosokeat ry:n edustajat, hallituksen puheenjohtaja Tuula Hartikainen ja aluepalvelupäällikkö Taru Kaaja pääsivät osallistumaan ministerin tapaamiseen. Olimme laatineet työelämätyöryhmässä vaikuttamispaperin, joka luovutettiin ministerille. Hänelle annettiin myös Kuurosokeus osana elämää -kirja.
NKL:n esille tuomat asiat ovat myös kuurosokeiden työllistymisen kannalta merkittäviä. Järjestömme halusi nostaa esille muutaman erityisesti kuurosokeiden kannalta tärkeän asian.
Järjestömme pitää tärkeänä, että ministeriöt tekevät tiivistä yhteistyötä poikkihallinnollisesti. Kuurosokeiden kohdalla tulee huomioida palvelujärjestelmän kokonaisuus ja toimivuus. Kyse on tulkkauspalvelun, kuljetuspalvelun, henkilökohtaisen avun ja apuvälineiden kokonaisuudesta sekä kohtuullisista mukautuksista, kuten valaistuksesta. Kuurosokealla riittää voimavaroja opiskeluun, työnhakuun ja työssäjaksamiseen, kun nämä edellä mainitut perusasiat on huomioitu.
Järjestömme haluaa tuoda esille opiskeluun liittyvän harjoittelupaikan ja ensimmäisen työpaikan merkityksen. Kuurosokeille opiskelijoille saatetaan tarjota sellaista harjoittelua, joka ei liity opiskeltavaan alaan tai edistä hänen työkokemustaan. Kuurosokean kohdalla työllistymisen vaikeudet eivät aina johdu vain koulutuksesta, vaan työkokemuksen ja työelämän taitojen puutteesta. Yksilöllinen ohjaus opiskelujen aikana sekä TE-palveluissa on tärkeää ja usein tarvitaan myös ammatinvalintapsykologia ja työkykykoordinaattoria tukemaan kuurosokeaa opinto- ja työpolulla.
Näemme erityisen tärkeänä yhteistyön TE- toimistojen ja järjestöjen välillä. Järjestöissä oleva kokonaisvaltainen tieto kohderyhmän palvelutarpeista auttaa mm. TE-palveluita, jotta asiakas saa riittävän ja yksilöllisen ohjauksen. Järjestöt tarvitsevat jatkossakin rahoitusta toimintansa ja asiantuntemuksensa ylläpitämiseksi.
NKL luovutti listan ehdotuksista näkövammaisten työllisyyden ja työelämäosallisuuden parantamiseksi.
- Syrjintä opiskelussa, rekrytoinnissa ja työssä
- Työn ja ympäristön kohtuulliset mukautukset tukemaan näkövammaisten työelämäosallisuutta
- Nuorten näkövammaisten työelämään kiinnittymisen tukeminen
- Lineaarinen malli Kelan täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä
Nämä NKL:n esille tuomat asiat ovat tärkeitä myös kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten kannalta.
Ministeri Harakka oli erityisen kiinnostunut siitä, mitä mieltä järjestömme ovat digitalisaatiosta ja miten siinä on huomioitu saavutettavuus näkövammaisten ja kuurosokeiden kannalta.
Hänelle kerrottiin, että jotkut näkövammaiset ovat joutuneet odottamaan jopa kuukausia ennen kuin työpaikalla on saatu järjestettyä soveltuvat tietokoneet ja apuvälineet. Tietokoneohjelmien päivitysten kerrottiin olevan myös erityisen haasteellisia.
Ministerin kanssa keskusteltiin pitkään ensimmäisen työpaikan saannin merkityksestä jatkotyöllistymisen kannalta. Ministeri tuntui ymmärtävän mm. kesätyöpaikan merkityksen. Samoin keskusteltiin palkkatuesta, jota ollaan uudistamassa ja sen merkityksestä vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen edistäjänä.
Ministerin tapaamisen jälkeisessä keskustelussa Sarit Loijas ja Kokko sanoivat, ettei aiemmin ole ollut näin hyvin vammaisten ja osatyökykyisten työllisyysasioista perillä olevaa työministeriä.
Taru Tammi kertoi myös, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo -toimisto palkkaa yhteiskuntatieteiden maisterin Anni Korolaisen selvittämään työelämään liittyviä syrjintäasioita. Työsuhde alkaa marraskuussa 2019 ja päättyy huhtikuussa 2020.
Tuula Hartikainen ja Taru Kaaja
Kuvassa työministeri Timo Harakka vierailulla Iiriksessä. Kuva: NKL/Marika Mäkinen.