Sairaalahaptiisit ovat hoitotilanteissa käytettäviä kosketusviestejä, joilla ilmaistaan nopeasti, kuka potilaan viereen tuli, mitä hänelle aiotaan tehdä seuraavaksi, miten toimia eri tilanteissa ja miten antaa palautetta toiminnassa.
Sairaalahaptiiseja voivat käyttää hoitotilanteissa mukana olevat henkilöt, kuten hoitajat, viittomakielen tulkki, avustaja tai läheinen.
Näin teet sairaalahaptiisit!
Kuinka sairaalahaptiisit tuotetaan keholle? Katso esimerkit videolta!
Videon kuvaus
Riitta Lahtinen 30.9.2026
Erilaisissa tilanteissa voidaan etukäteen sopien ilmaista hoidon aikana
erilaisia asioita hapteeraamalla eli kosketuksella. Etukäteen voidaan valita
tarvittavat haptiisit, mihin ne hapteerataan ja miten. Yleisimmin käytettyjä
haptiiseja ovat:
Tulin tähän – käsi koskettaa olkapäätä rauhallisesti
Sairaanhoitaja – kaksi tai useampi sormi tekee olkavarteen plus-merkin
Lääkäri – ranne kosketus niin että peukalo on ranteen toisella puolella ja
muut sormet toisella puolella niin sanottu pulssin ottaminen
Verenpaine – koko käsi tekee olka varressa pientä pumppaavaa liikettä
aivan kuin verenpaineen ottamista tilanteessa mansetti toimii
Verikoe – kyynärvarresta tai kanyylin laittaminen kyynärvarteen – etusormi
koskettaa kyynärvarren sisäpuolta hitaasti pienellä painovoimalla ja jää
hetkeksi paikalleen. Verikokeen ilmaisussa neula tulee hieman ulospäin
kyynärvarresta.
Verensokeri – etusormi koskettaa muutaman kerran toisen henkilön
etusormen sormenpäätä.
Rokotus, lääke – etusormi koskettaa peukalon ja etusormi välistä hankaa
pienellä liikkeellä
Odota, liikkumatta – koko käsi koskettaa kehoa jääden paikalleen
painovoimalla toimenpiteen ajaksi
Pian sattuu – puoliavoimen kämmenen sormet koskettavat toisen henkilön
kättä tai muuta paikkaa, sormet hieman puristavat kosketuskohtaa
Kellonaika – sormet koskettavat rannekellon paikkaa.
Päättyä, loppua – koko käsi laskeutuu olkapäälle liikkuen kohti olkavartta ja
laskeutuu hieman olkavartta alaspäin
Kyllä – koko käsi taputtaa muutaman kerran palautteen paikkaa
Ei – koko käsi liikkuu edestakaisin palauteen paikassa
Ole rauhassa – koko käsi silittää muutaman kerran esimerkiksi käsivartta
Onko kaikki ok? – 2 sormea tekee käsivarteen V-kirjaimen jääden
odottamaan vastaust
Kokemuksia haptiisien käytöstä
Haptiisit heräämössä
Sanna: Minulla on Usherin syndrooma. Kuuloni ja näköni heikkenevät sairauden edetessä. Minulla on kaksi sisäkorvaistutetta, joilla kuulen melko hyvin rauhallisessa ympäristössä. Näkökenttäni on kapea, noin 10 astetta. Häikäistyn helposti. Liikkuminen vieraissa tai hämärissä tiloissa on vaikeaa ilman opastusta. Kommunikoin puheella, viittomakielellä ja tilanteen mukaan myös taktiilisti. Käytän myös sosiaalishaptista kommunikaatiota. Käytän haptiiseista sosiaalisia pikaviestejä. Yksi niiden käyttöympäristö on sairaala. Ajatelkaa mielessänne potilasta, joka ei kuule tai näe tilanteessa esimerkiksi lääkityksen, kuulonäkövamman tai jonkun muun syyn vuoksi. Silloin kosketus on erinomainen tapa kertoa mitä, ympärillä tapahtuu ja mitä minulle tehdään.
Kokeilin hapteeraamista sairaalassa, kun minulle leikattiin ensimmäinen sisäkorvaistute. Hoitajat viestivät kosketuksella tapahtuma- ja toimintatietoja kuten lääkäri, ei hätää, rokotus, verenpaine, nyt sattuu, kellonaika ja kysymys, onko kaikki hyvin. Kosketus antoi samalla turvallisuuden tunteen ja oli rauhoittava.
Haptiisit kaihileikkauksen aikana
Russ: Minulla on Usherin syndrooma. Käytän kahta sisäkorvaistutetta, joilla pärjään rauhallisessa ympäristössä. Olen lähes sokea. Kodin ulkopuolella käytän aina opasta. Kommunikoin puheella, käytän englantilaisia sormiaakkosia ja sosiaalishaptista kommunikaatiota. Olen ollut mukana 1990-luvun alusta kehittämässä ja kouluttamassa haptiisien käyttöä ja analysoimassa niiden kielioppia, hapteemeja.
Käytän haptiiseja koko ajan erilaisissa tilanteissa niin perheenjäsenten, tulkkien kuin henkilökohtaisten avustajien kanssa. Hapteeraaminen on minulle luonnollinen, kielellinen viestintämuoto. Haptiisit toimivat sekä implanttien kanssa että ilman.
Kun eteeni tulee uusi tilanne kuten kaihileikkaus, mietin etukäteen, miten saan tarvittavat tilannetiedot turvallisesti. Leikkauksen aikana en voinut käyttää sisäkorvaimplantteja, joten olen toimenpiteen aikana kuuro ja sokea. Kokeilimme Riitan kanssa ennalta sovittuja haptiiseja ja ne toimivat. Käytän niitä nykyään myös muissakin sairaala- ja hoitotilanteissa. Esimerkiksi Brasiliassa sairaalassa puhuttiin vain portugalia, ei englantia. Siellä hoitajien oli nopeampi tapa omaksua haptiisit kuin oppia lausumaan käsitteet englanniksi.
Yleisimmät sairaalahaptiisit on koottu sanastoksi kuvien ja merkityksien kanssa. Kuurosokea voi ottaa sanastosta kopion mukaansa toimenpidetilanteisiin ja antaa sen hoitohenkilökunnalle. Haptiisit on nopea oppia, koska ne perustuvat toimintaan ja ovat loogisia viestejä toimenpiteiden aikana.
Riitta Lahtinen, KT, Russ Palmer, musiikkiterapeutti & Sanna Nuutinen
Lisätiedot:
Lisätietoja sairaalahaptiisien koulutuksesta ja materiaalista: riitta.lahtinen(at)icloud.com
puh.+358 40 522 4201