Suomen Kuurosokeat ry:n vastaukset 16.1.2026
Henkilöstön vähimmäisvaatimukset:
”vähintään 10 opintopisteen laajuiset kuulonäkövammaisten tulkkausta koskevat opintokokonaisuudet (esim. erikoistumisopinnot tai kurssit), jotka antavat riittävän osaamisen toimia kuulonäkövammaisten tulkkina sekä opastaa ja kuvailla tulkkauksen yhteydessä.”
Vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry on tyytyväinen, että kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten tulkkauksen sisältyy kiinteästi kuurosokeusmenetelmien, opastuksen ja ympäristön kuvailun kokonaisuus. Tämä kokonaisuus takaa kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten henkilöiden yhdenvertaisen tiedonsaannin ja osallisuuden.
Kustannusten korvaaminen:
”15.4 Valmistautumisaika, odotusaika ja matka-aika Kela ei korvaa erikseen tulkkaustyöhön kuuluvasta valmistautumisajasta eikä valmistautumisesta palveluntuottajalle mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia. Kela ei maksa korvausta odotusajasta ennen tulkkausta tulkkauspaikalla. Kela e ”
Vastaus:
Kuurosokean ja kuulonäkövammaisen asiakkaan kanssa valmistautumisaika pitäisi kuulua korvattavaan aikaan: erityisesti, jos tulkki on asiakkaalle ennestään tuntematon, tulee aikaa käyttää asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin perehtymiseen. Varsinkin tilauksissa, jotka sisältävät siirtymisiä ja esteettömyydeltään erilaisia tiloja, on asiakkaan yhdenvertaisen tiedonsaannin ja osallisuuden kannalta tärkeää käyttää aikaa perehtymiseen.
-Opastustarpeet ja -menetelmät portaissa, hämärässä/pimeässä, ruuhkassa ym.
-Tilojen kuvailu ja tilojen viittomanimet
-tulkin ja asiakkaan asettautuminen tilassa niin, että asiakas pystyy seuraamaan tulkkausta (valaistus, etäisyys ja tausta)
-valaistuksen ja induktiosilmukan vaikutus käytettävään tulkkausmuotoon (kaventunut näkökenttä, taktiili viittomakieli, kosketusviestit, puheentoisto)
-muiden osallistujien kuvailu ja mahdollisesti tiedossa olevat viittomanimet
-asiakkaalle sopivat ja hänellä käytössä olevat kosketusviestit
-Myös etätulkkauksissa tulkin tai tulkkien asettuminen kameraan, taustan säätäminen mahdollisimman sopivaksi asiakkaan näkötilanteeseen yms. ovat asioita, jotka myös edellyttävät valmistautumisaikaa.
Jos tätä aikaa ei korvata tulkille, tulee siitä tiedottaa selkeästi kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille asiakkaille. Näin he tietävät tilata tulkin esimerkiksi15-30 minuuttia ennen tulkkaustilaisuuden alkua.
5.1 Tilausjärjestelmän käyttö asiakkaan näkökulmasta
Palveluun oikeutetut asiakkaat voivat kirjautua tilausjärjestelmään vahvasti tunnistautuneena esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja hallinnoida rajoitetusti omia tietojaan, tehdä tulkkaustilauksia ja katsoa tilauksen ajalle vapaana olevien tulkkien lukumäärää. Asiakas näkee järjestelmässä myös omat tilaukset ja niiden käsittelytilan.
Asiakas kirjautuu tulkkauksen tilausjärjestelmään ja voi tarkastella ja muokata omia tietojaan. Hän voi muokata mm. yhteystietojaan, kommunikaatiokeinojaan ja tulkkilistaansa. Osa asiakkaan ehdottamista muokkauksista tulee Kelalle erikseen käsiteltäväksi, jotta Kela pystyy vastaamaan asiakkaan palvelun järjestämisen muuttuviin tarpeisiin.
Asiakas pystyy myös hakemaan tulkkilistalleen uusia tulkkeja. Haku perustuu asiakkaan profiilitietoihin. Asiakas pystyy kuitenkin muokkaamaan hakutekijöitä tulkkaustarpeensa, esimerkiksi tulkkaustavan ja tarvittavan kommunikaatiokeinon perusteella. Asiakas näkee hakutuloksissa tulkin nimen, tulkin palveluntuottajan nimen sekä tulkin ilmoittaman erityisosaamisen ja tilanteet, joissa tulkki tekee tulkkausta. Asiakas voi hakutuloksen perusteella ehdottaa itselleen uusia tulkkeja tulkkilistalleen ja lisätä heille tehtäväkuvauksia. Kela tarkistaa, että asiakkaan ehdottama tulkki täyttää tulkkilistalle liittymisen vaatimukset ja kysyy tulkin suostumusta liittyä listalle, ennen tulkin liittämistä asiakkaan tulkkilistalle. Asiakas näkee tulkkilistalleen liitetyn tulkin nimen, tulkin palveluntuottajan nimen sekä tulkille antamansa tehtäväkuvauksen ja sen tarkenteen, jos sellainen on tulkille annettu.
Asiakas pystyy järjestelmään kirjautuneena tekemään tulkkaustilauksen. Järjestelmä ohjaa asiakkaan tilauksen tekemistä ja kertoo mitä tietoja tarvitaan, jotta tilauksen voi tallentaa ja siirtää Kelan käsiteltäväksi. Tilauksen tallentamisen jälkeen asiakas näkee, montako tilauksen tietoihin sopivaa tulkkia on vapaana tilauksen ajankohdalle. Asiakas myös näkee, sisältääkö lukumäärä asiakkaan listatulkkeja. Vapaana olevien tulkkien nimiä ei näytetä asiakkaalle. Kela välittää tulkin asiakkaan tilaukseen Palvelukuvauksessa kuvattujen välitysehtojen mukaisesti. Nykyisiin välitysehtoihin ei harkita muutoksia. Katso nykyiset välitysehdot Palvelukuvauksen kohdasta 8.
Mitä etuja näet yllä kuvatuilla asiakkaan toiminnallisuuksilla?
Vastaus:
Kuurosokean ja kuulonäkövammaisen asiakkaan kannalta on tärkeää, että järjestelmä on saavutettava, jotta sen käyttö myös apuvälineillä (ruudunlukija, suurennokset ja käänteinen näyttö) on mahdollista.
Järjestelmässä hyvää on
– että tehtyään tilauksen, asiakas näkee vapaista tulkeista myös sen, kuinka monta listatulkkia on käytettävissä.
-mahdollisuus päivittää itse omia tietojaan
-mahdollisuus lisätä tai poistaa tulkkeja listaltaan
Mitä haittoja näet yllä kuvatuilla asiakkaan toiminnallisuuksilla?
Vastaus:
Kuurosokeilla ja kuulonäkövammaisilla asiakkailla on käytössään erilaisia mobiililaitteita ja tietokoneita, joissa on hyvin yksilöllisiä apuohjelmia. Järjestelmän tulee sallia asiakkaan omalle päätelaitteelleen säätämät henkilökohtaiset mukautukset, jotta esimerkiksi näönvarainen järjestelmän käyttö on mahdollista käänteisellä näytöllä, valtavalla suurennoksella tai omaan nopeuteen säädetyllä ruudunlukijalla.
Todennäköisesti kaikki asiakkaan eivät pysty järjestelmää itsenäisesti käyttämään, joten myös puolesta asioimismahdollisuus on oltava.
Kela järjestää koulutusta tulkkauspalveluasiakkaille tulkin käytöstä tarvittaessa. Järjestetäänkö myös tilausjärjestelmän käyttöön koulutusta asiakkaille? Pidämme tärkeänä, että kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille tarjotaan koulutusta yksilökursseina, sillä uuden asian omaksuminen ja oppiminen on yksilöllistä.
Kommentoi vielä yleisesti asiakkaan Tulkkauksen tilausjärjestelmän toiminnallisuuksia ja käyttöä.
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten henkilöiden kohdalla on hyvä, että esimerkiksi omaa profiilia voi muuttaa itse: kaksoisaistivamman edetessä tai uusien apuvälineiden tullessa käyttöön, voi tulkkausmuoto muuttua.
On hyvä, että listatulkkien käytettävyys on nähtävissä, kun tilaus on tehty. Asiakkaan ennestään tunteva tulkki on kuurosokealle ja kuulonäkövammaiselle henkilölle yleensä toimivin.
Tästä ei selviä, saako asiakas jatkossakin viestin tulkin löytymisestä muutenkin kuin kirjautumalla järjestelmään. On tärkeää, että asiakas pystyy itse määrittämään itselleen parhaiten sopivan ja saavutettavan kanavan tilausvahvistuksen vastaanottamiseksi tai lisätietojen pyytämiseksi.
5.4 Tilausjärjestelmän viestitoiminnallisuus
Järjestelmässä on toiminnallisuus, jonka avulla asiakas, tulkki ja palveluntuottaja voi lähettää ja vastaanottaa viestejä. Viestin toisena osapuolena on aina Kela. Asiakas voi käyttää ensisijaisena yhteydenottokanavanaan järjestelmää, mutta myös muut nykyiset yhteydenottotavat ovat asiakkaan käytössä.
Vastaus:
Palveluntuottaja on Kelaan yhteydessä pääasiassa järjestelmän viestitoiminnon kautta. Myös Kela on palveluntuottajiin pääasiassa yhteydessä tilausjärjestelmän viestitoiminnon kautta.
Kommentoi tässä yllä kuvattua Tulkkauksen tilausjärjestelmän viestitoiminnallisuutta ja käyttöä.
Vastaus:
On tärkeää, että asiakas pystyy itse määrittämään itselleen parhaiten sopivan ja saavutettavan kanavan tilausvahvistuksen vastaanottamiseksi tai lisätietojen pyytämiseksi.
6 Muut kommentit
Voit vielä kommentoida kyselyn aiheita tai antaa muita ehdotuksia palvelun kehittämiseksi.
Tarvittaessa voit myös jatkaa tässä kyselyyn antamiasi vastauksia. Merkitse tällöin numerolla, mihin kysymykseen viittaat.
Vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry toivoo, että jatkossa käytettäisiin termejä kuurosokea ja kuulonäkövammainen henkilö aina rinnakkain ja tässä järjestyksessä.
Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten henkilöiden näkökulmasta kuurosokea-termiä käyttävät mielellään viittomakieliset henkilöt ja henkilöt, joilla sekä kuulo- että näkövamma on jo johtanut kaukoaistien menetykseen. Kuulonäkövammainen on erityisesti vielä jonkin verran kuuloa ja/tai näköä omaavien henkilöiden identiteettitermi. Identiteetti tarkoittaa henkilön yksilöllistä kuvaa itsestään. Identiteettitermi on termi, jota henkilö haluaa itsestään käytettävän.
Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun markkinavuoropuhelu, 3. vaihe
Kommentteja pyydettiin erityisesti lukuihin 6, 8 ja 12.
Luku 2
Pidämme tärkeänä, että kuulonäkövammaisten tulkkaus huomioidaan palvelukuvauksessa kokonaisuutena, joka sisältää opastuksen ja kuvailun.
LUKU 6
Uudessa palvelukuvausluonnoksessa kohtaan 1 Kelan järjestämisvastuu, on tehty positiivinen muutos:
”Kelan tehtävä on järjestää tulkkauspalvelu siihen oikeutetulle asiakkaalle silloin, kun asiakkaalla on tulkkauspalvelulain mukainen tulkkauksen tarve. Tulkkauspalvelun tarvetta esiintyy sitä vammaisuutensa vuoksi tarvitsevilla henkilöillä kaikissa niissä tilanteissa, joissa tarvitaan vuorovaikutusta toisen ihmisen kanssa. Lisäksi tulkkausta tarvitaan riittävän tiedon saamiseksi. Tulkkauspalveluun ei kuitenkaan kuuluu kirjojen tmv. kääntäminen esim. viittomakielelle tai päinvastoin.”
”Kela järjestää asiakkaalle palvelua, kun asiakas vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Lue lisää 1 Kelan järjestämisvelvollisuus.”
Kuurosokeilla ja kuulonäkövammaisilla henkilöillä tulkkaus on keino riittävän tiedon saamiseen kaikesta siitä, mitä ympärillä on ja tapahtuu. Uusi palvelukuvausluonnos turvaa paremmin kuurosokean ja kuulonäkövammaisen henkilön tiedonsaannin. Informaatiokanavia on valtavasti ja myös kuurosokealla tai kuulonäkövammaisella henkilöllä on oikeus itse päättää, mitä kanavaa seuraamalla hän saa riittävästi tietoa itseään kiinnostavista aiheista. Vain tulkkauspalveluasiakas itse pystyy päättämään, mikä on hänelle riittävä tiedonsaanti.
Kuurosokea tai kuulonäkövammainen henkilö saa tietoa fyysisestä ympäristöstä tulkin kautta. Esimerkiksi hautausmaalla kuurosokea henkilö tarvitsee tulkkausta tietääkseen, mitä hautakivissä lukee. Henkilökohtaisilla avustajilla ei ole riittävän laajaa osaamista kuurosokean ja kuulonäkövammaisen henkilön kommunikaatio-, tiedonsaanti ja opastusmenetelmiin. Tulkkauspalvelua korvaavaa palvelua ei ole muualta saatavissa.
Pidämme hyvänä, että luonnoksesta on poistettu vanhassa palvelukuvauksessa ollut teksti: ”Kela järjestää asiakkaalle palvelua, kun asiakas vammansa vuoksi tarvitsee tulkkausta. Tulkkaustilanteessa on aina vähintään kolme osapuolta, joista yksi on tulkki. Tulkkauspalveluun kuuluu myös pienimuotoisen kirjallisen dokumentin tulkkaaminen.”
Luku 8
8.15 Asiakkaan palvelun järjestäminen ulkomailla
”Tulkkauspalvelu tulee järjestää kokonaistaloudellisesti edullisimmin huomioimalla samalla asiakkaiden yksilölliset tarpeet. Lähtökohtaisesti ulkomaan turistimatkat ovat tavanomaisia tulkkaustilanteita ja niihin välitetään yksi tulkki. Tilaukseen välitettävien tulkkien määrään vaikuttaa muun muassa aktiivisen tulkkauksen määrä, tilauksen sisältö ja asiakkaan kommunikaatio.”
Tulkkien määrään vaikuttaa lisäksi se, kuinka paljon asiakas tarvitsee opastusta ja ympäristön kuvailua. NÄ tulisi lisätä palvelukuvaukseen. Kuurosokea tai kuulonäkövammainen henkilö, jonka kommunikaatio, liikkuminen ja tiedonsaanti perustuvat tulkin kautta välittyvään tietoon, tarvitsee lähtökohtaisesti mukaansa kaksi tulkkia.
2.2.4 lukee: ”Kuulonäkövammaisten tulkkaus on kokonaisuus, joka muodostuu tulkkauksesta, opastuksesta ja kuvailusta. Tulkkauksessa voidaan käyttää puhetta, viittomakieltä, viitottua puhetta tai menetelmiä, jotka perustuvat informaation välittämiseen kosketuksen kautta, kuten esimerkiksi taktiiliviittominen, haptiisit ja muut taktiilit menetelmät. Tulkkaustilanteissa ympäristöä koskeva tieto välittyy kuvailemalla ja opastamalla.”
Ulkomailla ja matkojen aikana ollaan useimmiten koko ajan oudossa ympäristössä, josta saadaan tietoa, kuten yllä on kuvattu. Tämän vuoksi kuurosokea tai kuulonäkövammainen henkilö tarvitsee lähtökohtaisesti mukaansa kaksi tulkkia. Jos tilaukseen välitetään vain yksi tulkki, on riski, ettei tilaukseen löydy tulkkia lainkaan. Useamman päivän tilaus, jossa tulkki tuottaa kaiken kuurosokean tarvitseman tiedon, koetaan liian raskaaksi.
Kuurosokean tai kuulonäkövammaisen henkilön ei pidä vammastaan johtuvaa tarvetta selittää erillisillä lisätietopyynnöillä tai perusteluilla.
Luku 12 Tulkkauspalvelun käytön opastus
ei kommentteja.
Taru Kaaja, järjestöpäällikkö ja Milla Lindh, järjestöohjaaja
Suomen Kuurosokeat ry – Vaikuttaminen ja oikeuksienvalvonta