Saavutettavuus

Saavutettavuus tarkoittaa ohjelmistojen ja verkossa olevien palvelujen esteettömyyttä kaikille käyttäjille vammasta tai muusta rajoitteesta riippumatta. Saavutettavat palvelut ovat käytettävyydeltään helppoja ja sisällöltään ymmärrettäviä. Verkon palvelujen saavutettavuus määritellään WCAG-standardissa (Web Content Accessibility Guidelines), jota hallinnoi W3C-konsortio.

Saavutettavuusdirektiivi

EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivi velvoittaa julkisen hallinnon toimijoiden, mutta myös valtion rahoitusta saavien verkkopalvelujen ja esimerkiksi pankkien noudattamaan saavutettavuusstandardeja. Vanhojen, ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen, tulee olla saavutettavuusdirektiivin mukaisia viimeistään 23.9.2020. Uusien verkkosivustojen tulee olla jo nyt saavutettavia. Mobiilisovelluksia vaatimukset koskevat 23.6.2021 alkaen.

Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto toimii valvontaviranomaisena. Se neuvoo saavutettavuuden toteuttamisessa.

Saavutettavuusdirektiivi ei koske Yleisradion palveluita, mutta Laki Yleisradio Oy:stä velvoittaa YLE:n noudattamaan saavutettavuusstandardeja.

Esimerkkejä tiedonsaantia helpottavista saavutettavuusratkaisuista

Pistekirjoitus

Kansainvälisen pistekirjoituksen avulla sokea voi lukea pisteille käännettyjä lehtiä, teoksia ja verkkosivuja. Suomessa pistemateriaalia tuottaa Näkövammaisten liiton kirjapaino.

Pistekirjoituksessa on kehittänyt 1800- luvulla ranskalainen Louis Braille. Kirjaimet muodostetaan erilaisten pistemerkkiyhdistelmien kautta ja sormenpäillä tunnustelemalla edetään riviltä toiselle.

Henkiö koskettaa rannekellon näyttöä, jossa on pistekirjoitusta.

Pistekirjoituksella varustettu kello. Kuva: Rodeo

Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelu

Näkövammaisten Tiedonhallintapalvelut ylläpitää sähköisiä keskustelualueita eri aiheista. Alueet on tarkoitettu näkövammaisille/kuurosokeille, mukaan voivat liittyä halutessaan myös näkövammaisyhdistysten työntekijät.

Tulkkaus

Lehdet ja kirjat on kirjoitettu suomeksi tai muulla puhutulla kielellä. Viittomakielisen äidinkieli on viittomakieli ja Kelan vammaisten tulkkauspalvelun avulla teksti voidaan viittoa kädestä käteen taktiilisti tai kaventuneeseen näkökenttään.

Avustajat

Kuulonäkövammaisilla on usein käytössään myös avustajapalvelu, jota voi käyttää lehtien lukemiseen ääneen. Eri yhdistyksillä on tarjolla lehdenlukupalvelua vapaaehtoisten voimin.

Äänilehti

Äänilehdessä lukija lukee ääneen lehden sisällön. Usein käytössä on niin sanottu Daisy-järjestelmä, joka mahdollistaa navigoinnin lehden otsikoiden välillä. Muunnos tehdään ennen lehden polttamista CD-levylle tai lähettämistä jakoon. Äänilehtiä on saatavilla esimerkiksi Celiasta ja Näkövammaisten Tiedonhallintapalveluiden Luetus-järjestelmän kautta.

Luetus-ohjelma

Luetus-ohjelma on näkövammaisille suunnattu palvelu, jossa tietoaineistoja voidaan lukea tietokoneella, puhelimella, tableteilla jne. Saatavilla o niin useita aikakauslehtiä kuin kirjojakin. Palvelu edellyttää vähintään 50 prosentin haitta-astetta. Palvelua ylläpitää Näkövammaisten liiton tiedonhallintapalvelu.

Lisätietoja:

Saavutettavuusvaatimukset | Aluehallintovirasto

Saavutettavuus | Näkövammaisten liitto

Luetus – Näkövammaisten liitto

WCAG Standard – W3 (englanniksi)

Vammaisten tulkkauspalvelu | Henkilöasiakkaat | Kela

Suomen Kuurosokeat ry
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.