Suomen Kuurosokeat ry on vastannut oikeusministeriön kielikertomuksen kyselyyn seuraavasti 30.5.2025:
1. Digitalisaatio
Miten arvioitte, että kielelliset oikeudet toteutuvat viranomaisten digitaalisissa palveluissa ja miten digitaalisten viranomaispalveluiden kielellinen saatavuus on yleisellä tasolla turvattu?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry on tyytyväinen siihen, että viittomakielisten tiedotteiden määrät ovat lisääntyneet. On kuitenkin huomioitava tiedotevideoiden saavutettavuus. Esimerkiksi videotiedotteet hätänumerosta ja yleisestä vaaratiedotteesta:
Hätätilanteessa soita numeroon 112, viittomakielinen video – Suomi.fi
Vaaroista varoittaminen ja sisälle suojautuminen, viittomakielinen video – Suomi.fi
Videot ovat esimerkki siitä, ettei kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden henkilöiden tarpeita ole huomioida riittävästi. Esimerkkitapauksissa viittojan tausta on kirkkaan valkoinen ja tämä aiheuttaa häikäisyä niin, ettei kuulonäkövammainen saa viittomisesta selvää. Suomen Kuurosokeat ry:n ohjeiden mukaisesti viittojan taustan tulee olla tumma (esim. sininen tai harmaa erotuksena tulkin mustiin vaatteisiin), yksivärinen ja häikäisemätön.
Sivulla Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 – Hätäkeskuslaitos on esimerkki sivustosta, jossa kuuroille, kuulonäkövammaisille ja kuurosokeille henkilöille tarkoitettu toimintaohje on pelkästään tekstinä, ei viittomakielellä. Esimerkiksi tätä asiakasryhmää koskeva tärkeä tieto, että hätätekstiviestin lähettämisen rekisteröitymisvelvoite poistuu 28.6.2025 ja hätäilmoituksen voi tehdä mistä tahansa numerosta. On huomioitava, ettei tekstimuotoinen ilmoitus ei korvaa viittomakielistä tiedotusta.
Suomi.fi -sovellus tai 112-sovellus ei ole käytössä kaikilla henkilöillä, sillä osalla ei ole kykyä sovelluksen käyttämiseen tai soveltuvaa laitetta. Kuulonäkövammaiset ja kuurosokeat henkilöt tarvitsevat siis saavutettavassa muodossa tietoa siitä, miten heidät huomioidaan ja miten heidän tulee toimia esimerkiksi kriisitilanteessa.
Erilaiset Chat-palvelut ja muut tekstimuotoiset palvelut eivät voi korvata palveluita omalla äidinkielellä.
Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen tulisi olla aina valittavissa silloin, kun valtioneuvosto järjestää verkkotilaisuuden, läsnäolotilaisuuden tai tekee naista tallenteen.
Mitä keskeisiä edistysaskeleita ja/tai haasteita näette tämän osalta?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Kielelliset oikeudet toteutuvat parhaiten, kun tulkkaus on reaaliaikaista. Tällöin viittomakieliset henkilöt saavat saman tiedon samaan aikaan kuulevien kanssa.
Tiedotevideoiden määrä on lisääntynyt. Niiden saavutettavuus kuulonäkövammaisten henkilöiden osalta on kuitenkin heikompi, ellei ohjeistusta tausta huomioida: taustan tulee olla mieluummin tumma, yksivärinen ja häikäisemätön.
Viittomakielten käyttöä koskeva lainsäädäntö on hajanaista.
2. Oikeuslaitos
Miten arvioitte, että kielelliset oikeudet toteutuvat oikeuslaitoksen palveluissa (esim. tuomioistuimet, Syyttäjälaitos, oikeusapu) ja miten viranomaispalveluiden kielellinen saatavuus on yleisellä tasolla turvattu?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry kantaa huolta siitä, että onko päteviä ja kumpaakin suomessa käytettyä viittomakieltä osaavia tulkkeja riittävästi. Tulkkikoulutusten määrä on Suomessa vähennetty viimevuosina huomattavasti.
Kuulonäkövammaiset ja kuurosokeat asiakkaat tarvitsevat viranomaisissa asioidessaan tavallisesti tulkin jo kotoa lähtiessä. Tämä siksi, että kuulonäkövammaisten tulkkaukseen kuuluu kiinteästi opastus ja ympäristön kuvailu. Opastuksen ja kuvailun turvin kuulonäkövammainen ja kuurosokea henkilö pystyvät liikkumaan turvallisesti ja saavat tietoa ympäristöstä.
Usein on epäselvää, mikä taho tilaa viittomakielen tulkin. Kuulonäkövammaiselle tai kuurosokealle asiakkaalle on tärkeää, että tulkki on entuudestaan tuttu. Tämä voi johtua yksilöllisistä kommunikaatiomenetelmistä (kuten taktiiliviittomakieli). Viranomaisen tilaama tulkki ei välttämättä ole juuri kyseiselle kuulonäkövammaiselle tai kuurosokealle henkilölle sopiva.
Mitä keskeisiä edistysaskeleita ja/tai haasteita näette tämän osalta? Oletteko havainneet muutoksia kielellisten oikeuksien toteutumisessa oikeuslaitoksen palveluissa vuoden 2019 käräjäoikeusuudistuksen jälkeen, jolloin käräjäoikeuksien määrä väheni 27:stä 20:een?
Suomen Kuurisokeat ry:n vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry:llä ei ole tähän liittyvää seurantaa.
3. Mikä on Suomessa asuvan kieliryhmänne koko?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Kelan tulkkauspalveluihin oikeutettuja viittomakieliä tai viitottua puhetta käyttäviä on Kelan tilastojen mukaan noin 2800 henkilöä. Tämä luku sisältää myös kuurosokeat ja kuulonäkövammaiset viittomakieltä käyttävät henkilöt.
Millaiseksi koette Suomessa vallitsevan kieli-ilmapiirin? Kohdistuuko kieliryhmäänne kieleen perustuvaa syrjintää tai häirintää?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Viittomakielisen kuulonäkövammaisen tai kuurosokean kohtaama syrjintä liittyy erityisesti opiskeluun ja työelämään. Tulkin tehtäviä ja mukanaolon välttämättömyyttä kuurolle tai kuulonäkövammaiselle henkilölle ei tunnisteta. Työnantaja voi kieltää työntekijää tilaamasta itselleen välttämätöntä tulkkauspalvelua, koska työskentelytilaa on liian vähän kahdelle tai muista syistä.
Työelämässä haasteita aiheuttaa myös se, että vammaisten tulkkauspalvelua välittävä Kela ei näe työelämätulkkauksen tarpeita. Olisi tärkeää, että samat tulkit olisivat saatavilla: tällöin asiakkaan ei tarvitse joka kerta perehdyttää tulkkia omiin tarpeisiinsa tulkkauksen, opastuksen ja kuvailun suhteen eikä tarvitse kerrata kollegoiden viittomanimiä tai ammattisanastosta käytettyjä viittomia.
Myös tilausten tekeminen ja siihen liittyvät lisätietopyynnöt vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta kuormittavat tulkkauspalvelua tarvitsevaa kuulonäkövammaista tai kuurosokeaa jopa niin, että psyykkinen jaksaminen heikentyy.
Syrjintäkokemus moninkertaistuu, kun esimerkiksi kuurosokea viittomakielinen henkilö ei saa tilaukseensa toivomiaan tulkkeja. Kela on mm. vastauksissaan vedonnut siihen, ettei asiakkaalla ole subjektiivista oikeutta tiettyyn tulkkiin, vaan tulkkauspalveluun yleisesti. Kuurosokean viittomakielisen henkilön kohdalla tulisi ottaa palvelussa asiakkaan oma näkemys huomioon ja luottaa siihen, että asiakas itse tietä, kuka tulkki parhaiten tilauksesta juuri hänen tilanteessansa parhaiten toimii.
Terveydenhuollossa törmätään jatkuvasti, ettei asiakkaalle ole tilattu lainkaan tulkkia, vaikka hyvinvointialueen tulisi se tilata aina, kun se kutsuu asiakkaan tutkimuksiin, kontrolliin tai muulle käynnille. Tulkkauspalvelun merkitystä ei tunneta ja kuurosokean tai kuulonäkövammaisen henkilön oikeusturva vaarantuu. Terveydenhuollossa, kuntoutuksessa ja asumisen palveluissa tuntuu olevan vallalla käsitys, että viittomakieliselle henkilölle riittää, jos muutama hoitaja osaa tukiviittomia. Tämä osoittaa sen, ettei viittomakieltä tunnisteta kokonaiseksi kieleksi.
Viittomakielentaitoista henkilökuntaa ei ole riittävästi sitä äidinkielenään käyttäville asiakkaille.
Viittomakieli on kuitenkin saanut enemmän näkyvyyttä, esimerkiksi eduskunnan kyselytuntien ja Euroviisujen tulkkauksien myötä. Some-kanavissa viittomakieliset tuovat rohkeasti kulttuuriaan ja kieltään esiin, mutta viittomakieliä ei voi edelleenkään valita esimeriksi peruskoulun vieraaksi kieleksi.
Millaiseksi koette kieliryhmänne mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kielellisiä oikeuksia koskevaan politiikkaan?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Tämä on mahdollista Suomen Kuurosokeat ry:n ja Kuurojen Liitto ry:n oikeuksienvalvonnan ja vaikuttamistyön kautta.
Oletteko tietoisia kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten ja muiden ihmisoikeusmekanismien Suomelle antamien suositusten sisällöstä ja niiden täytäntöönpanon seurannasta?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Suomen Kuurosokeat ry seuraa tilannetta aktiivisesti.
Onko teillä muita huomioita, joita haluaisitte tuoda oikeusministeriön tietoon erityisesti kielikertomuksen osalta? Esimerkiksi millaiseksi koette tulkkauspalveluiden toimivuuden? 2(3)
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Vammaisten tulkkauspalvelu parantaa kielellisten oikeuksien toteutumista, kuten tiedonsaantia omalla äidinkielellä. Tulkkauspalveluun on subjektiivinen oikeus ja sitä myönnetään kuuroille henkilöille 180 tuntia ja kuurosokeille ja kuulonäkövammaisille henkilöille 360 tuntia vuodessa. Tulkkauspalvelu on kaiken kuulonäkövammaiselle ja kuurosokealle tiedonsaannin edellytys.
Tulkkauspalvelutunnit loppuvat monella asiakkaalla kesken ja niitä on anottava lisää. Tämä koetaan hankalaksi ja turhaksi, tuntiraja osallisuudelle ja tiedonsaannille on asetettu ulkoapäin.
Terveyspalveluissa esimerkiksi tulkkauksen järjestää taho, joka kutsuu asiakkaan tutkimukseen tai kontrollikäynnille. Kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten asiakkaiden kohdalla tämä käytäntö toimii huonosti, sillä kuulonäkövammainen ja kuurosokea tarvitsee tulkkauspalvelua eli opastusta ja kuvailua tarvitaan jo kotoa lähdettäessä. Myöskään asiakkaan yksilölliset menetelmät eivät välttämättä ole terveydenhoitoyksikön tiedossa.
Jo vuonna 2009 on tulkkauspalvelulain valmistelussa kirjattu hallituksen esitykseen, että yksi taho vastaisi tulkkauspalvelusta. Tulkkauspalvelulaki tuli voimaan 2010 toissijaisena lakina.
Minkäänlaista kokonaisarviointia ei ole edelleenkään tehty siitä, miten tulkkauspalveluun oikeutettujen henkilöiden tavanomainen elämä sujuu. Tulkkauksesta säädetään lähes 20 eri laissa ja tämä tuo epäselvyyttä mm. siitä, kenen vastuulla tulkkauspalvelun järjestäminen missäkin tilanteessa on. Tästä syystä tulkkauspalvelun kokonaisarviointi tulisi pikaisesti tehdä.
Esimerkiksi peruskoulussa, terveydenhuollossa ja viranomaisissa saatetaan olettaa, että henkilökohtainen avustaja, tekstimuotoinen ilmaisu tai tukiviittomien hallinta riittävät viittomakielisen asiakkaan kanssa asioimiseen ja kommunikointiin. Kuurojen vanhempien alaikäisiä lapsia saatetaan joutua pyytämään tulkkaamaan, koska tapaamiseen ei ole tehty tulkkitilausta tai tulkkia ei ole saatu.
Hyvinvointialueilla on saatettu kilpailuttaa pelkästään maahanmuuttajakielten tulkkaus. Vaikka hyvinvointialueet olisivat kilpailuttaneet viittomakielisen tulkkauspalvelun, ei hyvinvointialueen työntekijöitä ole ohjeistettu palvelun tilaamisesta ja käyttämisestä. Esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijä soittaa Suomen Kuurosokeat ry:n työntekijälle ja kysyy, mistä he viittomakielen tulkin tilaavat.
Viittomakieliset henkilöt pyytävät toistuvasti Kelasta valituskelpoista päätöstä tulkkitilauksiinsa, joihin he ovat saaneet kielteisen päätöksen. Oikeusturvan kannalta on kyseenalaista, että jos valitusluvan saa ja valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, on käsittelyaika hyvin pitkä. Vammaisten tulkkauspalvelun käyttäjät tekevät myös kanteluita yhdenvertaisuusvaltuutetulle, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnalle ja eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kaikilla asteilla käsittelyajat ovat hyvin pitkiä.
Maaliskuussa 2024 Kela päätti esimerkiksi rajata tallennetulkkaukset, kuten podcastit pois tulkkauspalvelun piiristä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettu kielsi Kelaa jatkamasta syrjivää käytäntöä. Tallennetulkkausasian käsittely on edelleen kesken eri oikeusasteissa.
Myös viittomakielisten oikeus omankieliseen kulttuuriin nähdään vammaisten tulkkauspalvelua tuottavassa Kelassa vähäpätöisenä. Kela ei luota asiakkaan kykyyn arvioida, minkälainen tulkki tilaukseen sopii parhaiten. Vammaisten tulkkauspalvelu keskus on toistuvasti ohittanut kuurosokean asiakkaan toiveen kuurosta tulkista, vaikka vain äidinkieleltään viittomakielinen tulkki pystyisi vastaamaan siitä, että viittomakielinen keskustelu tai tilaisuus pysyy viittomakielisenä.
Kuurosokealle henkilölle tulkkaus on kokonaisuus erilaisia kuurosokeusmenetelmiä, opastusta ja ympäristön kuvailua ja kuuro tulkki pystyy toistotulkkaamaan näkevien viittomakielisten käymän keskustelun asiakkaalleen kädestä käteen.
Kelan järjestämä tulkkauspalvelun kilpailutus johtaa siihen, että asiakkaiden pitkäkestoiset asiakassuhteet katkeavat, asiakkaan tarpeita hyvin tunteva tulkki saattaa pudota kilpailutuksessa.
10. Viittomakielisten oikeudet (kysymys viittomakieliä edustaville tahoille)
Vastaus:
a. Onko ja millä tavoin kieliryhmänne kielellisiin tarpeisiin vastattu varhaiskasvatuksessa ja opetuksen alalla (perusopetuksessa ja toisella asteella)? Mitä keskeisiä edistysaskeleita ja/tai haasteita näette tämän osalta?
Suomen Kuurosokeat ry:n vastaus:
Vammaisten tulkkauspalvelu pystytään perusopetuksessa järjestämään niin, että oppilaalla on samat tulkit käytössään jopa vuosia (vrt. työelämätulkkaus missä tämä ei onnistu). Näin oppilas tulee huomioiduksi mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eikä hänen tarvitse perehdyttää tulkkeja opettajien, opiskelutovereiden tai aiheiden viittomiin, mikä usein toistuessaan syö huomattavasti voimavaroja.
Jos luokassa on vain yksi viittomakielinen oppilas, on hän usein syrjässä keskusteluista oppituntien välissä, sillä tulkit ovat paikalla vain oppituntien aikana. Tämä voi aiheuttaa syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, jotka vaikuttavat lapsella ja nuorella syvästi.
Viittomakielisen identiteetin rakentuminen vahvaksi ja kokonaisvaltaiseksi alkaa jo lapsuudesta ja sen tulee olla osa viittomakielisen lapsen varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
Lisätiedot:
Taru Kaaja taru.kaaja@kuurosokeat.fi 0401831618
Suomen Kuurosokeat ry
Kuvituskuva:
Pixabay