Sekä viittomakieltä että viitottua puhetta on mahdollista viittoa ja vastaanottaa myös taktiilisti. Tällöin vastaanottaminen tapahtuu tunto- ja liikeaistimusten kautta kädestä käteen viittomalla. Tätä menetelmää käytetään, kun näkö ei riitä erottamaan viittomia. Viitottaessa taktiilisti viittomakieleen oleellisesti kuuluvat visuaaliset piirteet (ilmeet, eleet, kasvojen ja vartalon liikkeet) muutetaan käsillä tunnistettavaksi tiedoksi. Viittomakielessä esimerkiksi kieltoa voidaan ilmaista pelkästään päätä pyörittämällä ja kysymystä pelkällä kysyvällä ’kulmat kurtussa’ ilmeellä. Taktiilisti viitottaessa on tärkeää, että nämäkin tulevat esille taktiilisti, esimerkiksi kielto tulee esiin viittomana, vaikka kehon liikkeistä vastaanottaja saa paljon vihjeitä tukemaan viitottua kieltä. Myös kysymyksen pitää tulla esiin joko viittomana tai muulla taktiililla tavalla. Lisäksi on tärkeää tietää, kenelle kysymys kohdennetaan, minulle vai jollekin toiselle kuulijalle vai kaikille yleisesti.
Myös puhutun kielen kirjoitusta voidaan vastaanottaa taktiilisti. Tällöin tekstiä luetaan pistekirjoituksena pistenäytöltä, paperilta tai erilaisista kohteista. Kirjoitus suuraakkosilla on menetelmä, jossa sanat kirjoitetaan ns. tikkukirjaimilla kuurosokean kämmeneen kirjain kerrallaan. Kirjoitus taktiileilla sormiaakkosilla on menetelmä, jossa sanat sormitetaan kirjain kerrallaan kuurosokean käteen.
Sosiaalishaptinen kommunikaatio ja haptinen tutkiminen
Kuurosokea saa tietoa nopeasti ja monipuolisesti tutkimalla itse eri kohteita. Tämän ns. haptisen tutkimisen kautta kuurosokea saa tietoa mm. tutkittavan kohteen koosta, materiaalista sekä koosta ja suhteesta omaan itseen. Haptisen tutkimisen kautta saatu tieto koostuu tuntoaistin, liikkeiden (lihakset, jänteet) ja painovoiman kautta saadun tiedon yhdistelmästä. Myös maku- ja hajuaisti on osa haptista tutkimista. Toiminnan kautta ja esimerkistä mallia ottamalla saadaan tietoa, miten tehdä, koskettaa tai muotoilla jotakin. Havainnollistettavia asioita voivat olla esimerkiksi pistekirjoituksen lukeminen tai saven muovaaminen. Kuurosokean tai toisen henkilön kehoa voidaan käyttää myös esineen, muodon tai liikkeen kuvaamiseen (ns. liikkeellä kuvailu). Toinen henkilö, esimerkiksi tulkki, voi välittää tietoa taidenäyttelyn veistoksista asettumalla itse veistoksen kaltaiseen asentoon, jota kuurosokea havainnoi tunnustelemalla tai näön avulla. Tai kuurosokea itse voidaan ohjata asettumaan veistoksen kaltaiseen asentoon, ja näin kuurosokea saa tiedon oman kehonsa kautta.
Sosiaalishaptinen kommunikaatio perustuu kosketuksen ja haptiikan viitekehykseen. Siinä kaksi tai useampi henkilö tuottaa ja vastaanottaa kosketusviestejä erilaisissa tilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi sosiaaliset pikaviestit, keholle piirtäminen, erialisissa sosiaalisissa tilanteissa ilmeiden kuvailu, harrastusten esim. haptisen vyön käyttö.
Piirtäminen keholle on menetelmä, jolla kuurosokea saa ympäristön visuaalista tietoa. Piirtämisen paikka voi olla esimerkiksi kämmen, olkavarsi tai selkä. Piirtämisessä ”kynänä” toimii yleensä piirtäjän sormi tai sormet. Tällä tavoin piirtämällä voidaan kuvailla esimerkiksi tila, johon tullaan. Tällöin piirretään ns. tilan pohjapiirros, johon voidaan sijoittaa myös kalusteita ja paikalla olevia henkilöitä. Keholle voidaan piirtää myös esineiden muotoja ja esimerkiksi luennolla esitettävän kalvon kuva, josta voidaan osoittaa asioita sitä mukaa, kun luennoitsija niistä puhuu.
Sosiaaliset pikaviestit ovat yksittäisiä keholle tehtäviä viestejä, joilla kuvataan sosiaalista ympäristöä. Ne vahvistavat ympäristöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin liittyvää tietoa, jota kuurosokea ei kuulon ja/tai näön avulla saa. Sosiaaliset pikaviestit tukevat kielellistä tietoa. Joissakin tilanteissa ne voivat toimia jopa itsenäisinä tiedon antajina. Pikaviestit voivat olla keholle tehtäviä viittomapohjaisia muunnelmia kuten ’kahvi’, ’tee’, ’puhelin’, ’WC’ ja ’kiusata’ tai luonnollisia liikkeitä ’mennä’, tulla’.
Lähteet
Kovanen, M. & Lahtinen, R. 2006. Kohdataan ja kommunikoidaan.Tietoa taktiiliviittomisesta ja sen opettamisesta. Suomen Kuurosokeat ry. Julkaisuja A5.
Lahtinen, R. 2008. Haptiisit ja hapteemit. Tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Cityoffset Oy, Tampere.
Lahtinen, R. 2005. Sosiaaliset pikaviestit. Suomen Kuurosokeat ry. Julkaisuja A4.
