Kuurosokeat käyttävät kommunikaation ja tiedonsaannin turvaamiseksi useita erilaisia tietoteknisiä apuvälineitä. Yleisimpiä kuulonäkövammaisten käyttämiä apuvälineitä ovat erilaiset suurennus-, värinvaihto-, ruudunluku- ja syntetisaattoriohjelmistot sekä pistenäytöt. Näiden lisäksi on suuri joukko erikoissovelluksia, joiden avulla mahdollistetaan esimerkiksi painetun materiaalin (lehdet, kirjat, laskut, sopimukset jne.) hallinta. Apuvälineitä voidaan käyttää tietokoneen, älypuhelimen ja tabletin kanssa tai apuväline voi olla erillinen laite, esimerkiksi luku-TV.
Mobiililaitteet, kuten älypuhelimet ja tabletit, mahdollistavat myös fonttien koon ja värien hallintaa sekä tukevat helppokäyttötilaa, jolloin ruutunäkymä ja käyttö ovat yksinkertaisempaa kuin normaalissa käyttötilassa.
Ruudun suurennus ja värinvaihto
Tietokoneissa, tableteissa ja älypuhelimissa voidaan käyttää heikkoa näköä tukevia suurennus- ja värinvaihto-ohjelmia. Nykyisin uudet käyttöjärjestelmät tarjoavat kohtuullisen hyvin toimivan suurennusohjelmiston ja tätä voidaan käyttää niin kauan, kunnes näkö vaatii suurempia mukautuksia tai näkökyky vaihtelee päivittäin. Yksinkertaisimmillaan, näön tarkkuuden ollessa vielä varsin hyvä, voidaan käyttää fonttien ja kuvakkeiden skaalausta ja käyttäjälle mukautettua värimaailmaa, suurikontrastista teemaa tai negatiivisia värejä.
Jos näön tukeminen käyttöjärjestelmän omilla apuvälineillä ei riitä, siirrytään käyttämään varsinaisia apuvälineohjelmistoja. Apuvälineiden myöntäjänä toimii yleensä sairaala tai opiskelevan/työssä olevan kuurosokean kohdalla Kela. Kuurosokeiden yleisimpiä näön apuvälineohjelmia tietokoneilla ovat Freedom Scientific ZoomText ja Dolphin Supernova Magnifier. Molempia ohjelmistoja voidaan käyttää näppäimistön pikakomennoilla, jotka helpottavat käyttöä sekä mahdollistavat hiireen verrattuna täsmällisemmän hallinnan. Ohjelmistoissa on hyvin laajat mahdollisuudet mukauttaa suurennusta ja värienhallintaa, jopa yksittäisen ohjelman tasolla, jolloin vaikkapa tekstinkäsittelyssä voidaan käyttää erilaista suurennus- ja värinvaihtoprofiilia kuin sähköpostissa.
Ruudunluku ja syntetisaattori
Jos käyttäjällä on vielä toiminnallista näköä, käytetään ruudunlukua usein tukemaan suurennusohjelmistoa. Näkövamman edetessä kuuloon perustuva syntetisaattori muuttuu ensisijaiseksi ja suurennusohjelmisto toissijaiseksi apuvälineeksi. Tietokoneessa yleisimmät ruudunlukuohjelmistot ovat Freedom Scientific JAWS, Dolphin Supernova Screen reader ja ilmainen NVDA.
Nykyiset älypuhelimet ja tabletit sisältävät varsin hyvän ruudunlukijan ja syntetisaattorin, joten niihin ei yleensä tarvitse hankkia erillistä ruudunlukuohjelmistoa. Applen iOS-laitteiden (iPhone ja iPad) ruudunlukuohjelmisto on VoiceOver ja Android-laitteiden TalkBack. Näiden apuvälineiden käyttö muuttaa esim. puhelimen käyttöä merkittävästi.
Pistenäytöt
Sokeat kuulonäkövammaiset käyttävät pistenäyttöä sekä tietokoneiden että mobiililaitteiden kanssa. Pistenäytön tehtävä on esittää näytöllä oleva teksti pistekirjoituksena (braille) joko kuudella tai kahdeksalla pisteellä. Pistenäyttö vaatii toimiakseen ruudunlukuohjelman, jonka tehtävänä on tässä tapauksessa muuttaa ruudulla näkyvä teksti pistenäytön ymmärtämään muotoon. Kaikki yleisimmät ruudunlukuohjelmistot tukevat pistenäyttöjä.
Kuuleva, mutta sokea kuulonäkövammainen käyttää pistenäyttöä joko kuulon apuvälineen lisänä tai päinvastoin. Täysin kuurosokea voi käyttää tietokonetta tai mobiililaitetta yksinomaan pistenäytön avulla.
OCR – tekstintunnistus
Sokeat tai hyvin heikkonäköiset kuurosokeat käyttävät paperimuotoisen materiaalin hallintaan tekstintunnistusohjelmistoja (OCR, Optical character recognition). OCR-ohjelmisto käyttää tietokoneeseen liitettyä skanneria tai älypuhelimen/tabletin kameraa paperimuotoisen tekstin lukemiseen.
Yleisimpiä tekstintunnistusohjelmia ovat Kofax Omnipage ja Freedom Scientific Openbook.
Induktiivinen kuuntelu
Kuulonäkövammaiset kuuntelevat ympäristöään kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen (implantin) avulla. Molemmat kuulon apuvälineet mahdollistavat induktiivisen kuuntelun, jossa auditiivinen ääni muutetaan sähköiseksi signaaliksi ja välitetään induktiovahvistimen kautta induktiosilmukkaan. Kuulokoje tai istute vastaanottaa tämän sähköisen signaalin, mikäli koje on asetettu T-asentoon.
Kuurosokea voi käyttää puhelinta kaulaiduktiosilmukan avulla. Tällöin induktiosilmukka yhdistetään joko bluetooth-yhteydellä tai erillisellä kaapelilla puhelimeen ja käyttäjä saa kuulokeäänen suoraan kojeeseensa. Induktiivista kuuntelua voidaan hyödyntää samanaikaisesti tietokoneiden ja älylaitteiden ruudunluku- ja syntetisaattorin kanssa, jolloin heikkokuuloinen kuulonäkövammainen voi kuunnella ruudunlukuohjelmaa kaiuttimien sijasta induktiivisesti.
Erityissovellukset
Kuurosokeat käyttävät laajasti erilaisia muita apuvälineohjelmia, joilla on jokin tietty eritystarkoitus.
Luetus
Tunnetuin ohjelmisto on Näkövammaisten liiton (NKL) toimittama Luetus -ohjelma, jonka saa tietokoneelle ja puhelimille. Luetus -ohjelmaa käytetään kirjojen, aikakausi- ja sanomalehtien lukemiseen. Näkövammaisten liitto tuottaa palvelua, joka muuttaa lehti- ja kirjamateriaalin Luetuksen ymmärtämään muotoon. Luetuksen kautta materiaali voidaan joko lukea visuaalisesti tai pisteillä pistenäytöltä tai kuunnella syntetisaattorilla.
Äänikirjat
Celia tarjoaa äänikirjoja maksuttomasti, mikäli näkövamma tai muu toiminnallinen haitta estää normaalin lukemisen. Tämä vaatimus täyttyy käytännössä jokaisella kuulonäkövammaisella, jotka ovat Suomen Kuurosokeat ry:n palvelujen piirissä. Äänikirjoja voidaan kuunnella käyttäen Pratsam Reader -sovellusta, joka voidaan asentaa mobiililaitteille tai Windows -tietokoneella käyttäen EasyReader -sovellusta. Applen Mac -tietokoneilla kuuntelu tapahtuu esimerkiksi ReadHear tai Olearia -sovelluksilla.
Esimerkkejä näkövammaisille suunnitelluista sovelluksista
Kuurosokeat käyttävät näiden lisäksi suurta joukkoa erityisohjelmistoja, joista esiin voisi nostaa BlindSquare -kävelynavigointisovelluksen ja Be my eyes -näkemisen apuvälineen. Be my eyes käyttää älypuhelimen tai tabletin kameraa ja jokin auttavaksi ilmoittautunut henkilö kertoo näkövammaiselle mitä kamera kuvaa. Esimerkiksi kuurosokea voi kysyä vaatteen väriä tai pyytää kuvailemaan tilaa, jossa hän on. Seeing AI -sovellus on tekoälypohjainen järjestelmä, joka tunnistaa ihmisiä ja esineitä ja kuvailee niitä näkövammaiselle.
Luonnollisesti kuurosokeat käyttävät lähes kaikkia samoja sovelluksia kuin näkevät ja kuulevat, mutta käyttö tapahtuu yleensä apuvälineavusteisesti ja yksilöllisesti sovitettuna.
Erityislaitteet
Luku-TV toimii suurennuslaitteena esimerkiksi paperimuotoiselle materiaalille. Laitteessa on kamera, joka kuvaa suurennettavaa kohdetta ja erillinen näyttö, jossa suurennusta voidaan säätää ja tehdä värivaihtoja.
Mikäli kuurosokea ei voi käyttää kosketusnäytöllistä puhelinta tai älypuhelin on liian monimutkainen, on saatavana yksinkertaisia syntetisaattorilla varustettuja näppäinpuhelimia esim. BlindShell.
Dokumentti- ja zoomikameroita käytetään yleensä opiskelun apuvälineinä.
Kuulonäkövamma asettaa myös ergonomiavaatimuksia ja siksi käytössä on erilaisia näytön jalkoja, joilla näyttö voidaan tuoda lähelle. Lisäksi käytetään isomerkkisiä näppäimistöjä, ergonomian kannalta parempia hiiriä (esim. pystyhiiri ja ohjaintikut) ja jopa erillisiä ohjainnäppäimiä mm. apuvälineen hallintaan.
Kuvat: Rodeo
