Salakavala glaukooma voi jopa sokeuttaa – Vakava silmäsairaus yleistyy väestön ikääntyessä
Glaukooma on maailman yleisin peruuttamattoman näön heikkenemisen syy. Vakava näköhermon sairaus etenee usein oireettomana. Suomessa glaukoomapotilaita on arviolta 200 000, joista puolet ei tiedä sairaudestaan.
Aikaisemmin viherkaihiksi kutsuttu glaukooma etenee hitaasti oireettomana ja löydetään usein sattumalta.
”Vauriot ovat alussa hyvin huomaamattomia. Näköalueen laidoissa tapahtuu kaventumista, mutta tarkka näkö säilyy pitkään. Siksi sairautta ei itse huomaa”, kertoo ylilääkäri Eija Vesti Tyks Silmäklinikalta.
Edetessään glaukooma voi aiheuttaa pysyviä vaurioita näköhermoon tai jopa sokeutumisen. Syytä sairauteen ei tiedetä.
”Ikääntyessä monet silmäsairaudet kuten glaukooma yleistyy. Onneksi hoitomenetelmät ovat kehittyneet ja sokeutuminen pystytään useimmiten välttämään”, Vesti sanoo.
Glaukooman yleisin riskitekijä on kohonnut silmänpaine, muita ovat perimä, likinäköisyys ja diabetes. Glaukoomaa kutsutaan myös silmänpainetaudiksi, vaikka kaikilla potilailla silmänpaine ei nouse.
Ritva Kivimäen glaukooma löydettiin 12 vuotta sitten silmälääkärikäynnillä sattumalta.
”Silmänpaineeni olivat 32 ja 26 mmHg (millimetriä elohopeaa), kun normaali paine on 10-21. Lääkäri epäili heti glaukoomaa”, Kivimäki muistelee.
Diagnoosi vahvistui myöhemmin lisätutkimusten myötä.
”Säikähdin, että tulenko minä nyt sokeaksi.”
Kivimäki liittyi Suomen ainoaan glaukoomapotilasjärjestöön Glaukoomayhdistys ry:een ja alkoi käydä Tampereella toimivassa vertaisryhmässä eli glaukoomakerhossa.
”Vertaisilta saamani tieto ja tuki oli todella tärkeää diagnoosin saatuani”, Kivimäki kertoo
Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta silmätipoilla, laserhoidolla tai leikkauksilla.
”Hoidon tavoitteena on estää lisävaurioiden syntyminen silmänpainetta laskemalla”, Eija Vesti sanoo.
Kivimäen silmänpaineet saatiin laskemaan päivittäin tiputettavilla tipoilla. Onneksi tauti oli havaittu varhain. Glaukoomayhdistys ry suosittelee kaikille yli 40-vuotiaille säännöllisiä silmälääkärikäyntejä, sillä glaukooman voi varmuudella todeta vain silmälääkäri.
Nykyisin Ritva Kivimäki toimii Glaukoomayhdistys ry:n puheenjohtajana. Valtakunnallisesti toimiva yhdistys järjestää vertaistukitoiminnan lisäksi teemapäiviä ja silmälääkäreiden luentotilaisuuksia, jäsentilaisuuksia sekä tiedottaa glaukoomasta muun muassa julkaisemalla Glaukooma-lehteä. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen monia hyviä jäsenetuja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kuten maksuttomat silmänpainemittaukset kaikissa Silmäaseman ja Synsamin optikkoliikkeissä. Kivimäki haluaa kannustaa toisia glaukoomadiagnoosin saaneita.
”Glaukooman kanssa pärjää kyllä, kunhan käy säännöllisesti yksilöllisen hoitosuunnitelmansa mukaisesti tutkimuksissa ja käyttää lääkkeitään ohjeiden mukaisesti”
Maailman Glaukoomaviikko on kansainvälinen teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa sairaudesta ja muistuttaa silmälääkärissäkäynnin tarpeellisuudesta. Lisää viikosta: www.worldglaucomaweek.org
Lähde: Glaukoomayhdistyksen tiedote
