Hallinto-oikeus antoi päätöksen tapauksessa, jossa katsottiin Kelan syrjineen tulkkauspalveluun oikeutettua.
Kela ei suostunut järjestämään kuulovammaiselle maahanmuuttaneelle kirjoitustulkkausta puhutusta suomesta englanniksi, vaikka kuulovammainen ei pystynyt riittävästi oppimaan suomea ja siksi pyysi tällaista mukautusta. Asia oli ensin yhdenvertaisuusvaltuutetulla käsittelyssä, sitten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa, joka katsoi Kelan syyllistyneen syrjintään. Kela valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka oli lautakunnan kanssa samaa mieltä ja katsoi Kelan syyllistyneen syrjintään. Myös tulkkauspalvelulain toimeenpanossa täytyy siis ottaa huomioon YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet.
Tarve mukautukselle liittyi vertaistukitoiminnan tapaamisiin, joissa kuulovammainen henkilö olisi tarvinnut kirjoitustulkkauksen puhutusta suomesta kirjoitetuksi englanniksi. Kela epäsi mukautuksen.Tapauksessa oli kyse kuulovammaisesta, äidinkielenään englantia käyttävästä henkilöstä, joka on oikeutettu Kelan tulkkauspalveluun. Kyseinen tulkkauspalvelu kattaa tulkkauksen puhutusta englannista kirjoitetuksi englanniksi ja vastaavasti puhutusta suomesta kirjoitetuksi suomeksi sekä selkosuomeksi. Henkilö on asunut ja työskennellyt Suomessa kymmeniä vuosia, mutta ei ole kuulovammastaan johtuen oppinut suomea siinä määrin, että hän hyötyisi puhutun suomen tulkkauksesta kirjoitetuksi suomeksi. Tämän vuoksi hän tarvitsi tulkkauspalvelunsa mukauttamista niin, että se toteutettaisiin puhutusta suomesta kirjoitetuksi englanniksi. Mukautuspyyntö ja -tarve liittyi ensisijaisesti vertaistukitoiminnan tapaamisiin, joissa kommunikointi tapahtui suomen kielellä.
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää palvelujen tarjoajan, viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekevän kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisten luona, saada koulutusta ja käyttää palveluita sekä tehdä työtehtäviä ja edetä urallaan. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.
Hallinto oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa seuraavaa: ”Mukauttaminen yksittäisessä konkreettisessa tilanteessa ei siten tarkoita yleistä linjausta kohtuullisten mukautusten myöntämisessä. Puheena olevassa asiassa asianomistajan pyytämä tulkkauksen mukautus oli ollut yksittäistapauksessa välttämätön ja tarpeellinen sekä asianmukainen hänen oikeuksiensa turvaamiseksi.” Hallinto-oikeus myös katsoi, että Kela ei ollut osoittanut, että kirjoitustulkin järjestäminen asianomistajan pyytämällä tavalla olisi ollut Kelalle tosiasiassa mahdotonta tai aiheuttanut sille suhteettoman rasitteen.