Kuulo- näkövammaisten lehti no 11/1978 s. 21
KUUROSOKEI DEN EDUSTAJAT KÄVIVÄT TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHEILLA Kuurosokeiden yhdistyksen johtokunta on jo monta vuotta kiinnittänyt huomiota eräiden nuorten kuurosokeiden palveluasumistarpeeseen. (Palveluasuminen tarkoittaa asumistapaa, jossa jokainen asuu omassa asunnossaan, mutta lisäksi on yhteisiä tiloja ruokailua, yhdessäoloa, terveydenhoitoa sekä vapaa-ajan viettoa varten. Päivisin olisi viittomakielentaitoista henkilökuntaa paikalla, joka auttaa erilasten asioiden hoidossa, toimii oppaana ja tulkkina sekä auttaa esimerkiksi kodinhoitoon liittyvissä töissä). Kesällä lähetettiin Tasavallan presidentille pyyntö saada tulla häntä tapaamaan. Kaija Salekari ja lnger Lindgren tekivät muistion nimeltä: Kuurosokeat, nykytilanne, ongelmat ja lähitavoitteen. (Muistio julkaistaan kokonaisuudessaan tässä lehdessä). Muistio päätettiin luovuttaa presidentti Kekkoselle.
Eräänä lokakuun loppupuolen päivänä soi Kaija Salekarin puhelin ja presidentin adjutantti ilmoitti, että tasavallan presidentti ottaisi meidät vastaan perjantaina marraskuun kolmantena päivänä kello 11:45. Kiireesti otettiin yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan Paavo Korhoseen sekä Kari Hyötylään joka oli keksinyt ajatuksen, että kuurosokeiden pitäisi käydä presidentin puheilla. Niin sitten lähdet tiin vähän hermostuneina taksilla kohti presidentin linnaa. Kävelimme pihan poikki ja avasimme linnan suuren oven, Vahtimestari ohjasi meidät naulakon luokse ja jätimme takkimme presidentti Urho Kekkosen takin viereen, Tämän jälkeen vahtimestari ohjasi meidät linnan toiseen kerrokseen, kauniiseen huoneeseen, odottamaan presidentin adjutanttia. Huoneessa oli kauniit antiikkihuonekalut (sellainen esine on antiikkia, joka on yli 100 vuotta vanha) ja seinillä tunnettujen suomalaisten taidemaalarien valtavan kokoisia tauluja. Odotettuamme vähän aikaa tuli adjutantti Wächter ja antoi meille muutamia ohjeita presidentin tapaamista varten. Hän ilmoitti myös, että meille oli varattu aikaa noin 10 minuuttia. Tasavallan presidentillä oli tavanomainen kiireinen päivä. Ennen meitä hän otti vastaan erään uuden ulkolaisen suurlähettilään, Sitten tuli meidän vuoromme. Suuret pariovet avautuivat ja Kari ja minä (Inger) menimme ensin sisälle ja meidän perässämme tulivat Paavo ja Kaija. Presidentti Kekkonen tervehti meitä kädestä ja pyysi meitä tämän jälkeen istumaan. Olimme sopineet että Kari ensin kertoo vähä sen kuurosokeista ja että Paavo tämän jälkeen ojentaa muistion sekä erään amerikkalaisen kuurosokean runoilijan kirjoittaman kirjan. Presidentti selaili muistiota ja teki muutamia kysymyksiä. Hän lähetti terveiset kaikille Suomen kuurosokeille ja lupasi paneutua (lukea) muistioon huolellisesti. Hän oli myös sitä mieltä, että kuurosokeat ovat niin vaikeavammaisia, että heitä pitäisi auttaa. Kymmenen minuutin sijasta olimme presidentin puheilla yli puoli tuntia.
Tämän jälkeen menimme takaisin alakertaan pukeutumaan. Tasavallan presidentti ilmestyi myös alakertaan ja viimeiseksi tervehdykseksi hän vielä nosti meille hattua ennen kuin astui mustaan Saab-merkkiseen autoon ja ajoi pois. Me lähdimme myös ja kävelimme kahvila Havis Amandaan kahville. Jäimme jännittyneinä odottamaan mitä tapahtuisi. Viikon kuluttua soitti sosiaali- ja terveysministeri Olavi Martikaisen sihteeri ja pyysi Kaijaa ja minua käymään ministeriössä. Presidentti oli kirjoittanut ministerille ja niin perustettiin työryhmä selvittelemään kuurosokeiden nykytilannetta ja tarpeita. Nyt voimme vaan jäädä odottamaan tuloksia. Palataan asiaan!
Terveisin Inger Lindgren
Helsingissä, 31 päivänä elokuuta 1978
Inger Lindgren johtava kuntoutusohjaaja
Kaija Salekari kuurosokeiden kuntoutusohjaaja