Useimmat maailman kielet perustuvat äänteisiin, jotka tuotetaan puhumalla ja otetaan vastaan kuulemalla. Lisäksi puheviestin merkitykseen vaikutetaan äänensävyillä, -painoilla ja voimakkuuseroilla sekä kasvojen ilmeillä ja kehon eleillä. – Niin muodoin puhutun viestin vastaanottoon käytetään myös näköä.
Eri maiden kuurot ovat puolestaan kehittäneet keskuudessaan viittomakieliä, jotka tuotetaan käsien liikkeillä, kämmenien ja sormien asentomuutoksilla, huulten liikkeillä ja ylävartalon liikkeillä. Myös viitotun viestin sävyeroihin vaikutetaan samaan tapaan ilmeillä ja eleillä kuin puhutuissakin kielissä. Viittomakielet otetaan vastaan näkemällä. Lisäksi kuurosokeat ovat kehittäneet käsiin viitottavan eli taktiilin vastaanottotavan.
Kuurosokealla näkö ja kuulo ovat heikentyneet siinä määrin, että hän käyttää puhuttujen kielten vastaanottoon omia henkilökohtaisia apuvälineitään, esimerkiksi kuulokojeita ja Fm-laitteita. Lisäksi hän saattaa käyttää avukseen ammattitulkkia, joka muuntaa puhutun kielen kirjoitettuun muotoon tai kääntää sen viittomakielelle ja päinvastoin: viittomakielestä puhuttuun kieleen tai sen kirjoitusmuotoon. Viittomakielen vastaanottoon kuurosokea voi käyttää myös taktiilia vastaanottoa.
Kuurosokeilla on käytössään myös monenlaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, jotka mahdollistavat heille tasa-arvoisemman keskustelun. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristön kuvailun menetelmät (sanallinen ja keholle piirtämien), sosiaalishaptiset menetelmät, jotka perustuvat keholle tuotettuihin viesteihin sekä tietokoneen käyttö vuorovaikutuksen apuvälineenä. Lisäksi tietokoneeseen voidaan liittää tietokoneenkäytön apuvälineitä.