Lausunto on lähetetty valtioneuvoston viestintään 30.5.2025, vastaanottajat Heli Suominen ja Tuulia Nieminen.
Viittomakielten käyttäjät Suomessa
”Suomessa käytetään pääosin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.
Kuurojen Liiton arvion (20211) mukaan Suomessa on noin 5 500 äidinkieleltään viittomakielistä henkilöä. Heistä noin 3 000 on kuuroja, huonokuuloisia tai kuurosokeita, jotka käyttävät viittomakieltä tunto- ja liikeaistin välityksellä. Osa äidinkieleltään viittomakielisistä on niin sanottuja kuulevia henkilöitä, jotka ovat kasvaneet viittomakieltä käyttävässä perheessä…”
Korjausehdotus:
Viittomakielten käyttäjät ovat kuuroja, huonokuuloisia, kuulonäkövammaisia tai kuurosokeita henkilöitä. Kuulonäkövammaiset ja kuurosokeat henkilöt käyttävät viittomakieltä vapaaseen tilaan, kaventuneeseen näkökenttään tai taktiilisti kädestä käteen.
Viittomakielten käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sen seuranta ”Viittomakielen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä on seuraavissa laissa:
Viittomakielilaki (359/2015)
Perustuslaki (731/1999) 17 §:ssä
Hallintolaki (434/2003)
Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2003)
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)”
Korjausehdotus:
Kaikki lait tulisi liittää tähän listaan, jotta hahmotetaan, miten hajallaan viittomakielisten asiat ovat suomalaisessa lainsäädännössä. Liitetään listaan myös Kielilaki, EU:n saavutettavuusdirektiivi sekä YK:n vammaissopimus, jonka artikla 30 turvaa vammaisten henkilöiden oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin, mukaan lukien viittomakielinen kulttuuri. Tämä tarkoittaa, että vammaisilla henkilöillä on oikeus tuntea, ylläpitää ja kehittää oma kielensä ja kulttuurinsa.
”Viittomakieliasioiden neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (690/2020) mukaan oikeusministeriön yhteydessä on viittomakieliasioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on muun muassa edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä viittomakieltä käyttävien ja viranomaisten välillä ja toimia asiantuntijaelimenä antamalla lausuntoja sekä tekemällä esityksiä ja aloitteita. ”
Ehdotamme, että edellä mainittu kappale poistetaan, sillä Viittomakieliasioiden neuvottelukunnan toiminta on päättynyt 10.2.2025. Oikeusministeriössä on päätetty, että neuvottelukuntien määrää vähennetään ja, viittomakielisten asiat käsitellään yleisessä kieliasioiden neuvottelukunnassa.
Lisähuomio:
Suomen Kuurosokeat ry on huolissaan siitä sitä, ettei yleinen kieliasioiden neuvottelukunta riittävästi edistä viittomakielten tilaa ja asemaa Suomessa. Yleisessä kieliasioiden neuvottelukunnassa ei ole tällä hetkellä yhtään viittomakieliin perehtynyttä henkilöä. Jatkossa tässä neuvottelukunnassa tulee olla viittomakielisten edustajat nimettyinä, jos erillistä viittomakieliasioiden neuvottelukuntaa ei aseteta.
Tulkkien ja tilaisuuden esiintyjien ohjeistaminen
”Tilaisuuden esiintyjien ei tarvitse muuttaa puhetyyliään esimerkiksi hidastamalla puhetta. Nopeaa puhetta kannattaa kuitenkin välttää. Esiintyjien tulee välttää lukemista suoraan paperista. Luonnollisen ja normaalitempoisen puheen tulkkaus on sujuvinta. Tulkkausta helpottaa, jos puhuja pitää selkeät tauot asia- tai osakokonaisuuksien päätteeksi.”
Korjausehdotus:
Kuulonäkövammaiselle ja kuurosokealle henkilölle on tärkeää, että esittäjä mukauttaa puhenopeutta niin, että tulkkaus onnistuu. Kuurosokeilla ja kuulonäkövammaisilla on tavallisesti mukana vielä henkilökohtainen tulkki, joka asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti toistotulkkaa esimerkiksi kädestä käteen taktiililla viittomakielellä.
Tiedotustilan tekniset vaatimukset
”Tulkin takana olevan taustan tulee olla rauhallinen ja mielellään yksivärinen, jotta tulkin kasvot, kädet ja kehon liikkeet erottuvat hyvin. Tiedotustilassa on myös aina huolehdittava riittävästä valaistuksesta, jotta tulkkaus näkyy mahdollisimman selkeästi.”
Korjausehdotus:
Taustan pitää olla tumma yksivärinen ja mattapintainen. Kuurosokeilla ja kuulonäkövammaisilla henkilöillä saattaa suurten, vaaleiden pintojen aiheuttama häikäisy estää tulkkauksen seuraamisen.
Tulkin vaatetuksen tulee olla yksivärinen ja sellainen, että käsien ja ilmeiden kontrasti on selkeä.
Lisätietoja:
Taru Kaaja järjestöpäällikkö
Suomen Kuurosokeat ry
040 1831618