ISBN: 978-91-89787-17-9
DOI: https://10.52746/HLZA3301
Julkaisija Nordic Welfare Centre © April 2025
Käännös Riitta Lahtinen
Tekstiin on valittu suomalaiset käsitteet.
Tämä sivu ladattavissa pdf-tiedostona.
Sisällysluettelo
Esipuhe
Pohjoismainen opintosuunnitelma ja pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä
Opintosuunnitelman rakenne
Oppimistavoitteet
Menetelmä
Reflektio
Sisältö
Kuurosokeus erityisenä kaksoisaistivammana
Aistien vuorovaikutus
Kommunikaatio ja sosiaalinen elämä
Tiedon saavutettavuus
Suuntautuminen, orientaatio ja kyky liikkua vapaasti ja turvallisesti
Elämäntilanteeseen sopeutuminen ja muutokset
Kirjallisuus ja tiedot
Tietoja julkaisusta
Esipuhe
Yhteinen pohjoismainen opintosuunnitelma kuurosokeuden alan ammattilaisille luo yhteisen tietopohjan ja yhtenäistää pohjoismaista terminologiaa. Opintosuunnitelma
tarjoaa kurssien vetäjille ja luennoitsijoille viitekehyksen kansallisten koulutusohjelmien
suunnitteluun, ja sitä voidaan mukauttaa yksittäisiin kansallisiin opintosuunnitelmiin
maiden resurssien mukaan. Tavoitteena on vahvistaa tietoa kuurosokeudesta sekä tukea
ja ylläpitää ammatillisesti päteviä alan työntekijöitä Pohjoismaissa. Opintosuunnitelman
lähtökohtana on tarjota henkilöstölle tietoa kuurosokeudesta ja tarvittavasta tuesta.
Opintosuunnitelma kannustaa kurssin vetäjän ja osallistujien väliseen vuoropuheluun
yhteisen tietopohjan kehittämiseksi, jossa huomioidaan erilaisten osallistujien ammattilliset
käytännöt. Kaikkien kurssien tulisi perustua tutkimukseen ja tietoon perustuvaan
käytäntöön. Osallistujat ovat vastuussa aktiivisesta omien kokemustensa ja tiedon
jakamisesta kursseilla. Mahdollisuuksien mukaan kuurosokeat henkilöt otetaan mukaan
kurssin suunnitteluun, koulutukseen ja toteutukseen, tämä lisää kurssin arvoa ja
laadukkuutta.
Pohjoismainen kuurosokeuden johtajafoorumi nimitti pohjoismaisen työryhmän
tarkistamaan kahden pohjoismaisen koulutussuunnitelman sisältöjä. Nämä olivat
synnynnäinen kuurosokeus (syntymästä kuurosokeat) (2016) ja aikuisena
kuurosokeutumisen (hankittu) (2017) suunnitelmat. Työryhmä päätti yhdistää nämä kaksi
suunnitelmaa yhdeksi. Vuoden 2022 pohjoismaisen kuurosokeuden konferenssin yksi
keskeisistä tuloksista oli, että kuurosokeat ihmiset kannustivat ammattikenttää
yhteistyöhön enemmän ja kaventamaan näiden kahden kuurosokeusryhmän välistä kuilua.
Yhdistämällä näiden kahden ryhmän tietoa ammattikenttä voi ammentaa inspiraatiota
toisiltaan tuoden uusia näkökulmia sekä olemassa olevaan että kehittyvään tietoon.
Opetussuunnitelmaa kehitettiin pohjoismaisen ammattilaisista koostuvan työryhmän
sisäisenä prosessina ja vuoropuheluna. Ryhmän jäsenet olivat:
Ruotsi: Sofi Malmgren and Maria Olander Nilsson (Specialpedagogiska skolmyndigheten,
SPSM), Monika Estenberger (National Resource Centre for Deafblindness)
Norja: Heidi Kittelsen (Signo), Stine Rognaldsen Winciansen (Statped)
Suomi: Riitta Lahtinen (Suomen Kuurosokeat ry.)
Tanska: Helle Buelund Selling and Bettina Kastrup Pedersen (Centre for Communication
and Special Needs Education)
Islanti: Steinunn Sævarsdóttir and Lilja Þórhallsdóttir (Sjónstöðin)
Pohjoismainen opintosuunnitelma ja pohjoismainen
kuurosokeuden määritelmä
Pohjoismainen opintosuunnitelma on yhteneväinen pohjoismaisen kuurosokeuden
määritelmän kanssa. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä (2024) toteaa:
”Kuurosokeus on näkö- ja kuulovamman vaikea yhdistelmä, eikä heikentyneet aistit pysty
kompensoimaan toisiaan. Näin ollen kuurosokeus on erityinen kaksoisaistivamma (distinct
disability).”
Koska pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä perustuu biopsykososiaaliseen
näkökulmaan kuurosokeuden kanssa elämisestä, kurssit korostavat terveys- ja
ympäristötekijöiden välistä suhdetta pikemminkin kuin lääketieteen vaikutusta, jotta
ymmärrettäisiin toimintakyvyn, aktiivisuuden ja terveyden välistä yhteyttä.
Opintosuunnitelma ei siis ainoastaan korosta kuurosokeuden seurannaisvaikutuksia ja
sitä, miten se haastaa elämää, vaan se keskittyy myös kuurosokeuden omaavien
henkilöiden potentiaaliin, kykyihin ja monipuolisiin strategioihin, joita he käyttävät
elämänsä navigoimiseen.
Opintosuunnitelman rakenne
Opintosuunnitelma on dokumentti, jota voidaan käyttää työvälineenä kurssin valmistelussa
varmistaen, että oppimistavoitteiden, sisällön ja menetelmien välillä on yhteys. Sitä
voidaan käyttää myös kurssin arvioinnissa kehitystyön ja laadun varmistamiseksi.
Opintosuunnitelma on jaettu neljään osaan:
Oppimistavoitteet
Menetelmät
Reflektio
Sisältö
Oppimistavoitteet
Kurssin suunnitelussa kurssin vetäjä huomio, että kurssin oppimistavoitteet korreloivat
pohjoismaiseen opintosuunnitelmaan. Merkityksellisten oppimistavoitteiden
muotoilemiseksi kurssin vetäjän tulee pohtia seuraavia kysymyksiä:
Mitä osallistujien tulisi tietää kurssin lopussa ja miksi?
Mitä taitoja osallistujat tarvitsevat?
Hänellä tulee olla:
Kyky yhdistää teoreettinen sisältö käytännön toteutukseen.
Kyky pohtia omaa rooliaan ammattilaisena kuurosokeiden henkilöiden kanssa
toimiessaan.
Kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida interventioita omassa työssään kuurosokeiden
kanssa.
Osallistujien odotusten ja ennakkoedellytysten selkeyttäminen auttaa varmistamaan
dialogisen ja reflektiivisen oppimisympäristön. Siksi on tärkeää, että nämä teemat
keskustellaan osallistujien kanssa kurssin alussa.
Metodit
Tämä osiossa ehdotetaan erilaisia menetelmiä kurssin vetäjälle ja osallistujille, joilla
voidaan luoda parhaat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Menetelmiä kehitetään
dialogisessa oppimisympäristössä osallistujien mahdollisuuksien, osaamisen ja
pätevyyden pohjalta. Kurssin sisältö pohjautuu tapausesimerkkeihin. Niiden tulee olla
osallistujille relevantteja joko suorassa kontaktissa kuurosokeiden kanssa työskentelyssä
tai esimiehille henkilöstön ohjaamisessa. Menetelmien tulisi varmistaa, että osallistujat
ovat aktiivisia oppijoita, opitun käytännön toteuttajia ja osaamisensa kehittäjiä.
Kuurosokeat ihmiset ovat tärkeä kurssin toteutusta, koulutuksessa ja suunnittelussa.
Kurssin osallistujien tulisi kohdata kuurosokeita ihmisiä työssään.
Ehdotettuja menetelmiä opetussuunnitelman
oppimistulosten saavuttamiseksi
Elokuvat ja tallenteet pedagogisena välineenä (videoanalyysi)
Elokuvakuvitukset
Kirjallisuus ja artikkelit
Kotisivut
Käytännön harjoitukset
Ryhmätyöt
Päiväkirjat
Projektit ja kotitehtävät
Verkko-oppiminen
Työpajat
Opinto-ohjaus
Teemapäivät
Yhteiset opetukset
Opintokäynnit
Opintoryhmät/verkostot
Reflektio
Hyvä laatu saavutetaan reflektoimalla oppimistavoitteita, sisältövalintoja ja opetuksen
toteutusta.
Reflektio on prosessi, joka jatkuu koko kurssin ajan. Kurssin vetäjä ja opettajat voivat
pohtia:
Kuinka varmistetaan kurssin olennaisen sisällön toteutuminen?
Ovatko kaikki teemat käsitelty riittävästi?
Kuinka varmistamme, että osallistujat voivat vaikuttaa omaan oppimisprosessiinsa?
Onko kurssin toteutumisessa erityistoiveita, joista vetäjän/ohjaajan on hyvä tietää?
Onko tiedottaminen johdonmukaista ja riittävää?
Kuinka hyvin sisältö ja teoria liittyvät käytäntöön?
Kuinka neuvonta/ohjaus voi tukea oppimista?
Kurssin arviointiin tulee osallistua sekä kurssin vetäjät/opettajat että osallistujat. On
suositeltavaa, että kurssin vetäjät ja opettajat reflektoivat jatkuvasti omaa suoritustaan
luennoitsijoina.
Sisältö
Opintosuunnitelman sisältö koostuu eri pääteemoista, jotka tarjoavat tietopohjan
kuurosokeudesta. Tavoitteena on, että osallistujat kehittävät hyvän ymmärryksen
kuurosokeuden kanssa elämisen seurannaisvaikutuksista ja olosuhteista yksilö- että
yhteisötasolla. Kaikki teemat pohjautuvat yleiseen ja jaettuun tietoon kuurosokeuden
kanssa elämisessä.
Etiikkaa ja teknologiaa koskevia aiheita ei kuvata erillisinä aiheina tässä
opintosuunnitelmassa, koska niiden odotetaan olevan läsnä koko kurssien ajan. Kurssien
tavoitteena on parantaa osallistujien eettistä tietoisuutta ja ymmärrystä varmistaen korkeat
eettiset standardit heidän työssään. Kurssien aikana osallistujat pohtivat kysymyksiä, jotka
edellyttävät heiltä eettistä ajattelua, kuten ammattilaisen ja kuurosokean henkilön välillä
ilmenevän väistämättömän epäsymmetrian käsittelyä (unavoidable asymmetry). Eettinen
perusta perustuu YK:n ihmisoikeussopimukseen ja kattaa laajan joukon periaatteita, kuten
osallistumisen, saavutettavuuden, syrjimättömyyden, turvallisuuden, kunnioituksen,
oikeuden kommunikointiin ja itsemääräämisoikeuden.
Osallistujien tulisi ymmärtää kuurosokeiden tukemisen tärkeys apuvälineteknologian ja
erilaisten laitteiden avulla erilaisissa tilanteissa.
Opiskelijoiden tulee ymmärtää, että näön ja kuulon apuvälineiden on oltava korkealaatuisia
ja että ne tukevat heikentyneitä aisteja toisiansa tukien kuin että ne nähdään erillisinä
ratkaisuina. Apuvälineet ovat osa arjessa toimimista. Opiskelijoiden tulee tuntea
teknologian ja apuvälineiden moninaiset osa-alueet kuten testauksen, mukauttamisen,
käytön periaatteet, koulutuksen ja tuen. Heidän tulee myös tietää ketkä ammattilaiset
tarjoavat em. tukea ja heidän vastuualueensa ja mistä hakea neuvoa teknologian ja
apuvälinekysymyksissä. Lisäksi osallistujien tulisi olla tietoisia siitä, että apuvälineet ja
tekniset mukautukset ovat olennainen osa elämää.
Kuurosokeus on erityinen kaksoisaistivamma
Kurssin jälkeen osallistujilla tulisi olla perusymmärrys kuurosokeuden erityisluonteesta.
Lisäksi heillä tulisi olla tietoa kuurosokeuden yksilöllisistä seurannaisvaikutuksista ja siitä,
miten sosiaalista ja fyysistä ympäristöä voidaan mukauttaa toiminnan ja osallistumisen
näkökulmasta.
Kaksoisaistivammaa esitellään eri teemojen kautta :
Kuurosokeuden historia
Pohjoismainen määritelmä
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja asiaankuuluvat
kansalliset lait osallistumisesta ja esteettömyydestä
Kuurosokeusryhmän tunnistaminen
Kuurosokeutuneiden ihmisten heterogeenisuus, ryhmät ja heidän monimuotoisuutensa
Kuurosokeuden syyt
Synnynnäisen ja kuurosokeutuneiden väliset erot
Kaksoisaistimenetyksen / kuurosokeuden erityispiirteet
Keho- ja tuntoaisti (bodily-tactile) modaliteetti on välttämätön tukemaan jäljellä olevaa
näköä ja/tai kuuloa kommunikaation kehityksessä
Jaksottainen, tietyssä järjestyksessä oppiminen (vaikeuksia ymmärtää konteksteja,
yhteyksiä ja merkityksiä, joiden luominen vie enemmän aikaa) (Sequential learning)
Väsymys ja energian kulutus
Itsesäätely
Sosiaalisen eristäytymisen ja aistideprivaation riskit
Suuri riski, että kuurosokeus vaikuttaa fyysiseen, psyykkiseen terveyteen sekä
sosiaaliseen elämään.
Jos henkilöä ei tunnisteta ”kommunikoivaksi” yksilöksi, kasvaa riski, että hän ei pysty
hyödyntämään omaa potentiaaliaan.
Komorbiditeetti (kahden tai useamman itsenäisen sairauden tai häiriön samanaikaista
esiintymistä henkilöllä, comorbidity)
Aistivammojen eteneminen ja muutokset eri modaliteeteissa. Erityisiin mukautuksiin voi
sisältyä:
Sosiaalisen, psykologisen ja fyysisen ympäristön helpottamisen ja organisoinnin merkitys
Tiedon, viestinnän ja orientaation alueet
Yksilölliset ja tilanteeseen liittyvät mukautukset
Toiminnalliset apuvälineet, tieto- ja viestintätekniikka (ICT) ja tekniset tuet
Aistien vuorovaikutus
Kurssin osallistujien tulisi saada tietoa eri aisteista ja siitä, miten ne ovat
vuorovaikutuksessa keskenään ja vaikuttavat toisiinsa. Heidän tulisi ymmärtää kunkin
aistin perustoiminnot ja miten aistitietoa käytetään käytetään ja sopeutetaan yksilötasolla
erilaisissa tilanteissa.
Aistien toiminta suhteessa toisiinsa
Lääketieteellinen, tekninen ja pedagoginen tieto näkövammoista
Lääketieteellinen, tekninen ja pedagoginen tieto kuulovammoista
Heikentyneiden näkö- ja kuuloaistin mahdollisuudet kompensoida toisiaan, voivatko
kompensoida?
Muiden aistien (taktiilinen, kinesteettinen, proprioseptiivinen, haptinen, haju- ja makuaisti)
rakenne, toiminta ja stimulaatio
Erityisesti keskitytään tuntoaistiin välttämättömänä kompensoivana tukena
Interoseptiivinen (keho sisäinen) aisti
Aistiminen, havaitseminen ja kognitio
Käytössä olevat strategiat, kun aisti-integraatio ei toimi
Aistien käytön havainnointi ja kuvailu eri tilanteissa
Optimointi ja sopeutuminen fyysisessä ja sosiaalisessa ympäristössä
Tieto- ja viestintätekniikka ja muu teknologia
Kommunikaatio ja sosiaalinen elämä
Osallistujien tulisi ymmärtää ja osata erilaisia kommunikointitapoja ja miten kuurosokeiden
ihmisten kommunikaatiota voidaan parantaa, ohjata. Tähän sisältyy ymmärrys siitä, miten
kuurosokeus vaikuttaa sosiaaliseen elämään ja miten kuurosokeita henkilöitä voidaan
tukea uusien menetelmien oppimisessa ja kehittämisessä. Tähän sisältyy sekä suora kasvokkainen kommunikointi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa että epäsuora kommunikointi, kuten lukeminen ja kirjoittaminen.
Osallistujien tulisi ymmärtää vastavuoroisen vuorovaikutuksen periaatteet muiden kanssa ja
tunnistaa, että hyvä kommunikointi edellyttää turvallisen ja luottamuksellisen suhteen
rakentamista. Heidän tulee tietää yksilöllisistä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen
sopeuttamisista.
Teema-alueita:
Kommunikaation yleiset lähtökohdat
Sanallinen ja sanaton kommunikointi
Reseptiivisen ja ekspressiivisen (vastaanottaminen ja tuottaminen) kommunikoinnin erot
Varhaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation kehitys (pre-linguistic)
Jaettu huomio (rytmi, tahti, pulssi, ajoitus ja tempo -musiikilliset elementit ovat
välttämättömiä hyvälle vuorovaikutukselle)
Tietoisuus ja kyky havainnoida, tulkita ja vahvistaa kehon ilmeitä ja eleitä
Yhteisiä kokemuksia merkityksellisistä toiminnoista
Altistutaan kielelle (Exposure to language) ja kieliympäristössä olemisen tärkeys
Kahden ja useamman osapuolen vuorovaikutukset ja dialogit
Taktiilissa kontaktissa ja viittomisessa kuuntelevat ja puhuvat käsien asennot – käsien
välittämä tieto
Erilaiset kommunikaatiomenetelmät ja multimodaalinen viestintä
Viittomakieli, viittominen kapeassa näkökentässä (viittomien rakenne ja viittomatila),
sormittaminen, puhuttu kieli, kirjoitettu kieli jne.
Tuntoaistipohjainen kommunikaatio, taktiiliviittominen, sosiaalishaptinen kommunikaatio,
pistekirjoitus, sormittamismenetelmät jne.
Sopeutuminen modaaliteettien vaihtumiseen (esim. visuaalisesta taktiiliin viittomakieleen)
Tulkkipalvelun ja erilaisten tulkkausmenetelmien käyttö
Tekniset viestintälaitteet ja viestintää tukevat järjestelmät
Tiedon saavutettavuus
Kurssin osallistujien tulisi ymmärtää, että kuurosokeiden tiedonsaanti on rajoittunutta.
Heidän tulisi tietää, miten kuurosokeita voidaan tukea ympäristönsä tuntemisessa.
Kehollis-taktiilinen lähestymistapa on välttämätön tukemaan tiedon saantia jäljellä olevan
näkö- ja kuulotiedon lisäksi. Käytetään tutkivia ja ohjaavan käden käyttöä.
Ympäristön kuvailu yleisistä, fyysisistä, henkilökohtaisista ja sosiaalisista tiloista, joissa
visuaalista, auditiivista ja muuta aistitietoa jaetaan eri menetelmillä (haptinen tutkiminen,
kosketus, osoittaminen, piirtäminen keholle, liikkeet).
Ympäristön kuvailu mahdollistaa kuurosokeiden henkilöiden reaaliaikaisen tiedon
havaitsemisen, mikä tukee heidän toimintaansa ja päätöksentekoaan.
Erilaiset tiedonhankintastrategiat
Tieto- ja viestintätekniikka sekä muu teknologia
Orientaatio ja mahdollisuus liikkua vapaasti ja
turvallisesti
Kurssin jälkeen osallistujien tulee ymmärtää, miten orientaatiota ja liikkumista tuetaan,
jotta vapaa ja turvallinen liikkuminen mahdollistuu.
Kehotuntemus ja avaruudellisen tilan hahmottaminen
Ympäristötieto ja sen ominaisuudet
Kohteen ja etäisyyden arviointi
Liikkumistaito ja opastus
Apuvälineet (esim. koho- ja taktiilit kartat, valkoisen kepin käyttö, tekniset apuvälineet,
opaskoirat)
Haptiset signaalit (esim. laitteiden kautta tuleva tärinä), suunnat ja sosiaalishaptinen
kommunikaatio
Elämäntilanteisiin ja muutoksiin sopeutuminen
Kurssin osallistujien tulisi saada tietoa ja syvempi ymmärrys siitä, mitä todella suuria
elämäntilanteeseen sopeutumista – kuten kuurosokeuden kokeminen – tarkoittaa sekä
yksilölle että hänen perheelleen. Monet kuurosokeat ihmiset kokevat etenevää kuulon ja
näön heikkenemistä, mikä tarkoittaa arjessa jatkuvaa sopeutumista ja uusien strategioiden
käyttöönottoa.
Kurssin lopussa osallistujien tulisi tietää kuurosokeuden keskeiset teemat ja miten
kuurosokeita, heidän perheitään ja lähipiiriään voidaan tukea kaksoisaistivammaan
sopeutumisessa. Heidän tulisi myös ymmärtää ympäristön merkitys elämäntilanteeseen
sopeutumisessa ja tekijät, jotka voivat helpottaa tai vaikeuttaa sopeutumista.
Elämäntilanteeseen sopeutumisen malli voi toimia ammattilaisten, kuurosokeiden ja
lähipiirin viitekehyksenä tämän aiheen käsittelyssä. Myös muita teoreettisia malleja
voidaan käyttää.
Keskeiset teemat ja käsitteet
Ajoitus – oikea tuki oikeaan aikaan
Muutokset, etenevä kaksoisaistivamma ja aistihavaintojen muuttuminen
Jatkuva sopeutuminen ja mukautuminen
Arjen hallinnan strategiat
Energian kulutus (keskittyminen)
Identiteetti ja minäkuva
Eristyminen ja yksinäisyys
Sosiaalinen elämä
Tuen tarve
Ympäristön merkitys
Henkilökohtaiset ja ammatilliset verkostot
Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö
Tukevat ja estävät tekijät
Elämänmuutosten erityispiirteitä
Muutosvaiheet (esim. päiväkodista kouluun, lapsuudesta nuoruuteen, aikuisuudesta
ikääntymiseen)
Siirtyminen tutusta, turvallisesta ympäristöstä uusiin esim. kotiin, kouluun, työpaikalle
Ikääntyminen
Sopeutumiset fyysisen tai psyykkisten terveydentilan aiheuttamiin muutoksiin
Elämäntapahtumat (esim. muutto omaan kotiin, avioero, lasten saaminen)
Kirjallisuus ja lisätiedot
Kansalliset kirjallisuusluettelot, asiaan liittyvä elokuvat ja tallenteet, verkkosivustot.
Päivitetyt luettelot Pohjoismaista löytyy kansallisilta verkkosivustoilta.
Kuurosokeustyön opetussuunnitelma
ISBN: 978-91-89787-17-9
DOI: https://10.52746/HLZA3301
Julkaisija Nordic Welfare Centre © April 2025
Työryhmän jäsenet
Sofi Malmgren and Maria Olander Nilsson (Specialpedagogiska skolmyndigheten, SPSM),
Monika Estenberger (National Resource Centre for Deafblindness)
Heidi Kittelsen (Signo), Stine Rognaldsen Winciansen (Statped)
Riitta Lahtinen (Suomen Kuurosokeat ry.)
Helle Buelund Selling and Bettina Kastrup Pedersen (Centre for Communication and
Special Needs Education) Steinunn Sævarsdóttir and Lilja Þórhallsdóttir (Sjónstöðin)
Projektin vetäjä: Göran Forsgren
Editointi ja asettelu: Maija Markkula
Julkaisu: Eva Franzén
Valokuvat: Mostphotos
Nordic Welfare Centre
Box 1073, SE-101 39 Stockholm
Visit address: Svensksundsvägen 11A
Tel: +46 8 545 536 00
info@nordicwelfare.org
Nordic Welfare Centre
c/o Folkhälsan
Topeliusenkatu 20
FI-00250 Helsinki
Tel: +358 20 741 08 80