Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi vammaispalvelulaiksi. Esitykseen liittyy lisäksi muutoksia kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin, sosiaalihuoltolakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin. Vammaispalvelulaki käsitellään eduskunnassa syksyllä 2022. Tavoitteena on lain voimaantulo 1.1.2023.
Esitystä on valmisteltu useampi vuosi ja Suomen Kuurosokeat ry on antanut lausuntoja valmistelun eri vaiheissa. Suurimmat sisällölliset muutokset on tehty pykäliin, jotka koskevat lain soveltamisalaa, valmennusta, erityistä tukea ja liikkumisen tukea.
Uudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössä.
Keväällä 2021 järjestettiin kaikille avoimia kuulemistilaisuuksia ja kyselyitä eri vammaispalveluja koskevista säännösehdotuksista. Syksyllä 2021 valmistelua jatkettiin toteuttamalla kohdennettuja kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti ajalle 13.12.2019 -31.10.2021 ns. osallisuustyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli arvioida ja valmistella säännösehdotuksia vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmässä oli mukana mm Kuurojen liiton ja Näkövammaisten liiton edustajat.
Hallituksen esityksen tavoitteena on toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, tukea vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta vamman laadusta riippumatta sekä turvata vammaisten henkilöiden oikeus yksilöllistä tarvetta vastaaviin sosiaalipalveluihin ja välttämättömään huolenpitoon.
Tiivistelmä Suomen Kuurosokeat ry:n lausunnosta
Suomen Kuurosokeat ry haluaa korostaa lausunnossaan sekä iäkkäiden vammaisten tai ikääntyneenä vammautuvien henkilöiden yhdenvertaisuutta. Lakiehdotuksessa mainittu ikääntymisrajaus on erittäin huolestuttava. Sen poistaminen kaikkien vammaispalveluiden kohdalla nähdään erittäin tärkeänä.
Yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut tulisi huomioida. Näkö- ja kuulonäkövammaisista henkilöistä suuri osa on iäkkäitä, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi vammaispalveluita. Esim. näkövammautuminen ei liity normaaliin ikääntymiseen ja näkövamma on aina silmälääkärin toteama. Lakiesitys voisi rajoittaa ikääntyneiden vammaisten tai ikääntyneenä vammautuneiden henkilöiden palveluiden saantia ja on siten riski yhdenvertaisuuden toteutumiselle.
Vammaisten lasten tarpeet on huomioitu pääosin hyvin luonnoksessa. Korostamme kuitenkin että diagnoosin saaminen monitarpeisilla saattaa olla haasteellista. Kuulonäkövamma on vaikea todentaa muiden vammojen takaa. Tällöin jää huomiomatta kaksoisaistivamman seurannaisvaikutukset.
On tärkeää eritellä kaksoisaistivammaisen henkilön kielellisen tuottamisen ja vastaanottamisen kielet ja menetelmät. Kaksoisaistivammaisilla voi olla esim. implantti käytössä ja henkilöt voivat käyttää sekä puhekieltä että viittomakieltä, he ovat kaksikielisiä.
Tilapäisten lisätuntien saaminen vapaa-ajan toimintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on liian hidas prosessi silloin, kun kyseessä on lyhyellä varoajalla tapahtuva osallistuminen. Esim. vammattomat nuoret pystyvät spontaanisti osallistumaan ikäistensä kanssa tapahtumiin. On hyvä uudistus, että henkilökohtaiseen apuun voisi sisältyä sellaisia avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät esim. terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.
Päivätoiminnan toteuttamisessa on huomioitava vaikeavammaisen henkilön kieli ja kommunikaatiotapa sekä päivätoiminnan tilojen tulee olla soveltuvat kaksoisaistivammaisille valaistuksen, kuulon apuvälineiden (induktiosilmukan) sekä toimintatapojen- ja menetelmin huomioivaa sekä tulkkauspalvelun käytön edellyttämä lisätarve.
Liikkumisen tuessa, käytettäessä kuljetuspalvelua, on säilytettävä mahdollisuus vakiotaksin käyttöön silloin, kun se on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista. On hyvä uudistus, että työmatkan alku- tai päätepiste voi olla muukin kuin koti tai tavanomainen työn suorittamispaikka.
Hälytyslaitteet, tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet esim. induktiosilmukka, valaistus. Näiden välineiden tai laitteiden kohdalla korvattavuus on perusteltua olla 100 %.
Suomen Kuurosokeat ry:n lausunto
Lausuntopyynnön taustatiedot lausuntopalvelu.fi sivulla
Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (pdf, 286 sivua)
Kuvituskuva: Rodeo
