Teksti: Jouni Naroma
Kuva:t Jouni Naroman kuva-arkisto
Tammikuu on Etelä-Amerikassa kesäaikaa ja siksi suuntasin matkalle Uruguayhin ja Argentiinaan. Tutustuin paikallisiin suurkaupunkeihin ja hieman eksoottisempiikin kohteisiin. Kerron myös jutun lopussa, millaisia järjestelyjä hyödynsin matkan aikana.
Arkkitehtuuria ja tangoa
Uruguyan pääkaupungissa Montevideossa tuli mieleeni, että kaupunki on rakennettu suureen puistoon, sillä suurinta osaa kaduista reunustavat suurikokoiset puut, jotka tosin varjostivat ja viilensivät paikallista kesälämpöä. Vain meren ranta, joka tosin kaupungin kohdalla muuttuu leveäksi joeksi, on puuton alue. Vain muutamia palmuja kasvaa 30 kilometriä pitkän La Rambla-rantabulevardin varrella.
Ciudad Vieja on Montevideon vanha kaupunki. Sen ytimessä sijaitsee Itsenäisyyden aukio – Plaza Independencia. Aukion laidalla on Palacio Salvo, joka oli aikoinaan valmistuessaan Etelä-Amerikan korkein rakennus. Siitä piti tulla hotelli, mutta erimielisyyksien takia projekti jäi kesken ja nykyisin talossa on tavallisia pienikokoisia asuntoja. Rakennuksen katutasossa sijaitsee pieni tangomuseo, joka on perustettu säveltäjä Gerardo Matos Rodríguezin ja tangomusiikin ympärille. Rodriguez on säveltänyt kenties maailman tunnetuimman tangon La Cumparsita, mikä Suomessa tunnetaan nimellä Hiljaa yössä.
Makuelämyksiä
Uruguay ja Argentiina ovat kulinaristien paratiiseja, sillä molemmat maat ovat tunnettuja hiiligrillissä paistetuista suurikokoisista lihoista. Asado on häränlihan kylkiluiden vieressä olevaa lihaa, mikä vei kielen mennessään. Tavallisia usean sadan gramman pihvejä oli myös tarjolla. Uruguayn perinneruoka on kuitenkin hampurilaisia muistuttava chivito-leipä, joka sisältää runsaasti erilaisia täytteitä valinnan mukaan. Pieneen nälkään on tarjolla empanadoja, jotka ovat pieniä, yleensä lihalla täytettyjä piirakoita.
Keräilijän aarteita
Yhtenä päivänä kävin Punta del Estessä, joka on Uruguayn tärkein rantalomakohde. Sen tunnetuin nähtävyys ja maamerkki on chileläisen taiteilija Mario Irarrazabalin vuonna 1982 valmistunut hiekkaveistos ”5 sormea”. Ihmiset jonottivat pääsyä ottaakseen kuvan itsestään veistoksen edessä. Kaupungissa ei juuri muuta nähtävää ollut. Saman päivän aikana kävin Piriápolisissa, joka on lähinnä varakkaiden ihmisten huvivenesatama ja rantakohde.
Toinen päivä kului Colonia del Sacramentossa, jonka vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Ennen kaupunkiin saapumista kävin hedelmäplantaasilla, jonka omistaa Emilio Arenas. Hedelmien viljelyn ja niistä valmistettujen tuotteiden lisäksi hän on päässyt Guinnesin ennätysten listalle omistaessaan maailman suurimman avainperien, tulitikkuaskien ja kynien kokoelman. Muitakin tavaroita, kuten erilaisia hajuvesipulloja, oli valtavat kokoelmat. Hänellä on myös Montevideon ensimmäisen tavaratalon vanhin kassakone, mikä oli melkoinen nähtävyys suurine mekaanisineen painikkeineen. Kaupungissa oli suuri linna muureineen ja majakkatorni, josta aikoinaan valvottiin laivaliikennettä Rio de la Platalla. Samasta kaupungista oli lauttayhteys Buenos Airesiin ja matka kestää noin tunnin. Tätä reittiä pitkin siirryin Argentiinaan.
Jalkapalloa ja puistoalueita
Buenos Aires on kolme kertaa suurempi kaupunki kuin Montevideo. Paikalliset vitsailevat Montevideon olevan oman kaupunkinsa esikaupunkialue. Kaupungissa sijaitsee maailman levein katu, joka sisältää peräti 16 kaistaa ja on 110–140 metriä leveä. Buenos Airesin tunnetuin maamerkki on Obelisco, joka pystytettiin 1936 kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Sen edessä on puun oksilla verhoillut B ja A-kirjaimet. Tämä on tunnetuin kuvauspaikka kaupungissa.
Molemmat maat ovat menestyneet jalkapallossa kautta aikojen. Uruguay voitti historian ensimmäisen MM-kullan vuonna 1930. Vierailin Montevideon Estadio Centenariolla, jossa kotijoukkue voitti kisat. Stadionin yhteydessä on myös museo, missä herkistyin jalkapallohistoriaa tutkiessani. Myös Buenos Airesissa kävin Club Atlético Boca Juniors- ja River Plate- stadionkierroksilla. River Platen kotikentällä, Estadio Mâs Monumental -stadionilla pelattiin MM-finaali 1978.
Buenos Airesissa on myös suuria puistoalueita, joissa ihmiset viettävät aikaansa matea juoden. Mate on teen kaltainen juoma ja sitä juodaan omasta mukista pillin kanssa. Pillin päässä on suodatin, mikä estää matelehtien pääsyn itse juomasta suuhun. Evita Perónin hautapaikka oli yksi kohteista. Hän oli argentiinalaisten mielestä maan vaikutusvaltaisin nainen, joka kuoli vain 33-vuoden iässä ja oli presidentti Juan Perónin puoliso. Hänet on haudattu La Recoletan hautausmaalle, mikä on myös itsessään näkemisen arvoinen paikka. Hautausmaalla tehdään opastettuja kierroksia. Kaupungissa kävin myös katsomassa tangoshow-esityksen, joka oli todella vaikuttava kokemus. Se on ehdottomasti koettava, kun tuolla päin maapalloa liikkuu.
Ennen paluutani kotiin tein laivamatkan Rio de la Platan pohjukasta kohti Tigre-kaupunkia. Mitä pidemmälle matka eteni, sitä pienempiä joen haaroja oli runsaasti. Se oli kuin labyrintti. Joen rannoilla oli runsaasti asuintaloja venelaitureineen ja uimarantoineen. Minusta ne vaikuttivat enemmän kesämökeiltä kuin vakituisilta asunnoilta.
Vaihtelevat maksutavat
Länsimaiset maksukortit vapauttivat matkailijan Uruguayssa paikallisesta arvonlisäverosta ravintoloissa ja kahviloissa. Tavallisissa kaupoissa alennusta ei saanut, joten käteistä ei kannattanut käyttää juuri missään paitsi silloin, kun kortilla ei voinut maksaa. Argentiinassa tilanne oli aivan päinvastoin. Siellä käteisellä maksaminen oli edullisempaa kuin kortilla. Argentiinassa ravintolat lisäsivät loppulaskuun yleensä 10–20 %, jos maksoi kortilla. Tosin kaikki eivät sitä tehneet. Monissa kaupoissa oli näkyvissä käteis- ja korttihinta erikseen.
Suomalaisia matkailijoita arvostettiin etenkin Uruguayssa, sillä suomalaiset metsäteollisuusyhtiöt ovat toimittaneet paperi- ja sellutehtaita Uruguayhin. Maan bkt:stä 10 % tulee nykyisin suomalaisten ansiosta ja siksi palvelu oli useassa paikassa hyvää ja laadukasta. Uruguayssa aina kannattaa mainostaa itseään suomalaisena. Siitä on suuri hyöty.
Tulkki ja apuvälineet apuna
Matkustan aina ulkomailla toisen henkilön tai henkilöiden seurassa, sillä en yksin pysty liikkumaan tuntemattomassa ympäristössä. Minulla on lähes aina tulkki pitkillä ulkomaan matkoilla, kuten tälläkin. Tulkin tärkein rooli matkoillani on opastaa minut sinne, mihin haluan mennä. Tulkki on myös välttämätön, etenkin meluisissa ympäristöissä ja koska kuuleminen etenkin vierailla kielillä on minulle melko haastavaa.
Suunnittelen matkan ohjelman etukäteen päiväkohtaisesti, eivätkä reissut ole mitään lepolomia. Liikun pääasiassa kävellen kohteissa tulkki edellä ja itse perässä. Pidemmillä välimatkoilla käytän julkisia liikennevälineitä, kuten busseja, metroa tai raitiovaunuja riippuen kohteista. Käytän matkoillani kokopäiväretkillä GetYourGuide- retkipalveluja ja ne ovat toimineet hyvin kaikkialla, missä liikun.
Lentokentällä Buenos Airesissa selvisin 15 minuutissa lähtöselvityksen, turvatarkastuksen ja passitarkastuksen läpi kansainväliselle alueelle, kun muut matkustajat jonottivat satojen metrien jonoissa. En osaa sanoa, että oliko tulkin merkillä rintapielessä vaikutusta asiaan?
Koska minulla on molemmissa korvissa sisäkorvaistutteet, en kulje läpivalaisulaitteiden läpi ja minulle tehdään turvatarkastus aina käsin. En ota sitä riskiä, että laitteet lakkaavat toimimasta. Vaikka riski on kuulemma melko pieni, haluan ottaa varman päälle. Minulla on myös mukana minimikrofoni, jota käytän todella haastavissa kuunteluympäristöissä.
Hyötyä EU:n vammaiskortista
Matkoillani suuri apu on EU:n kuvallinen vammaiskortti. Sitä kannattaa näyttää kaikissa kohteissa, joissa on sisäänpääsymaksuja. Kortilla pääsee sisään ilman pääsymaksua tai puoleen hintaan, tosin ihan kaikki eivät anna alennusta. Sama koskee julkisen liikenteen viikon tai parin päivän lippuja.
Uruguayssa pääsin korttia näyttämällä ilmaiseksi erääseen taidegalleriaan. Argentiinassa sain vammaiskortilla 25 % alennuksen jalkapallokierroksesta.
Kuva 1. Kokki hiiligrillin parissa
Kuva 2. Buenos Airesin kirjaimet, joiden takana näkyy obeliski.
Kuva 3. Herkullinen asado
Kuva 4: Argentiinan presidentin virka-asunto Casa Rosada
Kuva 5. Hiekkaveistos viisi sormea Punta del Esten rannalla
Kuva 6. Diego Maradona ja Jouni
Kuva 7. Montevideon vanhan kaupungin portti
Kuva 8. Palacio Salvo, Montevideo