Tämä teksti on tuotettu kotitalouksien omatoimisen varautumissuosituksen 72 tuntia -aineiston ja Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenkunnalle 26.9.2022 järjestetyn koulutustilaisuuden perusteella. Kokonaisuus on suunniteltu yhteistyössä Kuurosokeat ry:n, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) kanssa. Tekstin on kirjoittanut SPEK:in erikoistutkija Tarja Ojala.
Tämä teksti sisältää varautumisen aineiston sisällön, joka on tiivistetty tekstiksi ja sen saa lukea ja nauhoittaa näkövammaisia varten. Palautetta ja kehitysehdotuksia tekstistä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen 72tuntia@spek.fi.
(Kuvituskuva: Pixabay)
1. 72 TUNTIA VARAUTUMISSUOSITUS
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. Suosituksen ympärille on rakennettu koulutusjärjestelmä. Perustiedot ovat kaikkien saatavilla osoitteessa 72tuntia.fi tai eri puolilla Suomea järjestettävissä 72 tuntia -yleisötilaisuuksissa tai webinaareissa. Yleisötilaisuudet ja webinaarit kestävät noin 1–2 tuntia ja niissä käsitellään kotitalouksien varautumisen perusasioita kuten, miten pitkittyneeseen sähkökatkoon tai vedenjakeluhäiriöön olisi hyvä varautua. Yleisötilaisuuksia ja webinaareja järjestävät 72 tuntia -kouluttajat, joita löytyy kaikkialta Suomesta.
Tässä tekstitiedostossa on käyty läpi samat asiat, jotka käydään läpi 72 tuntia yleisötilaisuudessa. Jos sinulla jää kysyttävää, voit lähettää kysymyksesi osoitteeseen 72tuntia@spek.fi.
2. VARAUTUMINEN
Varautuminen tarkoittaa valmiiden ajattelumallien luomista ja toimintaa, jolla varmistetaan arjen sujuminen ja tehtävien hoitaminen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Varautumistoimenpiteitä ovat muun muassa koulutus, etukäteisvalmistelut, valmiussuunnittelu, jatkuvuuden hallinta ja valmiusharjoitukset.
Varautuminen on sekä mielikuvaharjoittelua että konkreettisia tekoja sellaisen tilanteen varalle, jossa kaikki ei toimi kuten pitäisi. Esimerkkeinä ovat vesi- tai sähkökatkokset. Tilanne kannattaa kuvitella (mielikuvaharjoittelu) ja sen edellyttämät toimenpiteet suunnitella, vaikka et sen toteutumiseen omassa asumisessa uskoisikaan.
Varautuminen vähentää ongelmia tositilanteessa. Se luo valmiit toimintamallit ja verkoston ja vähentää huolta. Se tukee ja voi nopeuttaa häiriötilanteista tai poikkeusoloista selviytymistä ja palautumista.
Kun olet asianmukaisesti varautunut, ei haittaa, vaikka elämässä ei tulisikaan häiriöitä!
3. NORMAALIOLOT, HÄIRIÖTILANTEET JA POIKKEUSOLOT
Normaalioloissa todennäköisimmät vaarat ovat arjen onnettomuudet. Arjen onnettomuuksia ovat tapaturmat, tulipalot, sairaudet. Varautuminen on tapaturmiin varautumista hankkimalla turvallisuusosaamista, ensiaputarvikkeet ja ensiaputaidot. Tulipaloihin varaudutaan asennuttamalla palovaroitin ja hankkimalla esimerkiksi käsisammutin, sammutuspeite ja alkusammutustaidot, jos se kunkin oma toimintakyky huomioon ottaen on mahdollista. Sairauksiin varaudutaan rokotuksilla ja esimerkiksi ostamalla kotiin särkylääkkeitä kaiken varalta.
Varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin: Normaalioloissa syntyviä häiriötilanteita ovat esimerkiksi myrskyjen tai tulvien aiheuttamat arjen häiriöt, tai esimerkiksi pandemiat, kuten lintuinfluenssa tai korona. Lisäksi normaaliolojen häiriötilanteiksi voidaan katsoa esimerkiksi lääkkeiden saannin vakavat häiriöt tai turvapaikanhakijoiden laajamittainen maahantulo.
Poikkeusolot ovat harvinaiset. Poikkeusoloilla tarkoitetaan yhteiskuntaa vakavasti uhkaavia kriisejä tai sotaa. Suomi on ollut poikkeusoloissa vain yhden kerran sotien jälkeen. Poikkeusolot todettiin vuonna 2020 koronapandemian alkuvaiheessa. Poikkeusolojen perusteella rajoitettiin muun muassa kansalaisten liikkumisvapautta. Myös väestönsuojien tarve voi korostua poikkeusoloissa.
Tapausesimerkki häiriötilanteesta
Nokian kaupungissa havaittiin vuonna 2007 juomaveden laadussa ongelmaa. Vesi haisi ja maistui pahalle. Ihmiset ilmoittivat asiasta vesilaitokselle. Vesilaitos vastasi, että alueella tehdään putkitöitä, joka voi aiheuttaa veden samentumista. Vedessä ei voi kuitenkaan olla likaa, koska vesi on elintarvike.
Terveystarkastaja antoi valitusten perusteella veden keittokehotuksen, mutta kehotus annettiin vasta kaksi päivää ensimmäisten valitusten jälkeen. Myöhemmin samana päivänä julkaistiin tiedote, jonka mukaan puhtaaseen veteen oli päässyt sekoittumaan niin sanottua teknistä vettä, eli esipuhdistettua jätevettä.
Kaupunkilaiset olivat ehtineet käyttää saastunutta vettä kahden päivän ajan. Noin 8 000 ihmistä sairastui vatsatautiin, osa joutui sairaalaan.
Kaupunki järjesti puhtaan veden jakelun asukkaille. Vesi jaettiin säiliöautosta asukkaiden omiin astioihin. Kaikki asukkaat eivät pystyneet hakemaan vettä autolta.
Vesijohtoverkoston / putkien puhdistamiseen kului aikaa useita viikkoja.
Veden saastuminen johtui siitä, että vesilaitoksella oli putkistossa liitos, joka yhdisti puhtaan ja likaisen veden. Liitos poistettiin vahingon jälkeen, jotta vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan. Vastaavia liitoksia oli useilla muilla vesilaitoksilla ja ne kehotettiin poistamaan.
Lähde: Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportti. Linkki aineistoon: https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/muutonnettomuudet/tutkintaselostuksetvuosittain/muutonnettomuudet2007/b22007ypuhdistetunjatevedenjoutuminental.html#
Pohdinta tapausesimerkin perusteella
Sairastumisia olisi voitu vähentää tai välttää, jos asukkaat olisivat veden pahan hajun havaittuaan oma-aloitteisesti lopettaneet hanaveden käytön heti. Sairastuneiden määrää olisi voitu vähentää, jos vesilaitos olisi heti ensimmäiset ilmoitukset saatuaan kehottanut ihmisiä välttämään hanaveden käyttöä, kunnes veden pahan hajun ja maun syy oli löydetty.
Vesi sopi vessan huuhteluun, mutta ei juomavedeksi, peseytymiseen eikä pyykinpesuun.
4. MIKSI TULISI VARAUTUA?
Viranomaiset ja järjestöt ovat laatineet varautumissuosituksen kansalaisille. Varautumissuosituksen mukaan kodeissa tulisi varautua selviämään itsenäisesti vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Tämän vuoksi varautumisen aineisto on saanut nimeksi 72 tuntia.
Varautumissuositusta voidaan hyödyntää sekä arjessa, häiriötilanteissa että poikkeusoloissa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko tai vedenjakelun katko voivat aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai keskeytyvät tunneiksi tai jopa päiviksi.
Häiriötilanteissa viranomaiset keskittyvät ratkaisemaan tilannetta ja auttamaan heikoimmassa asemassa olevia. Siksi suurimman osan tulisi pärjätä häiriötilanteissa itsenäisesti, jotta viranomaisten resurssit riittävät paremmin.
72 tuntia –aineisto on tällä hetkellä kaikille yhtenäinen. Kaikilla tulisi olla riittävä osaaminen tämän kaltaisiin tilanteisiin. Koska eri ihmisillä on erilainen toimintakyky, on tärkeää, että osaamisen sovitetaan jokaisen omaan toimintakykyyn. Itse osaamalla jokainen pystyy helpottamaan arjen häiriöistä selviytymistä.
Seuraavaksi käymme läpi erilaisia häiriötilanteita ja miten niihin voi varautua.
5. SÄHKÖKATKOT
Luonnonilmiöt, kuten myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoksia. Sähkökatkoksia voi aiheutua myös teknisistä vioista, sähköverkon ylikuormittumisesta ja tahallaan aiheutetuista häiriöistä.
Pitkiä sähkökatkoja on Suomessa ollut melko harvoin. Nykyisessä tilanteessa (syksy ja talvi 2022) sähkökatkoja voi kuitenkin tulla aiempaa useammin ja sähkökatkot voivat kestää jopa tunteja.
Jos sähkökatko johtuu esimerkiksi teknisestä viasta tai myrskystä, voi vikojen korjaaminen kestää jopa päiviä.
Sähkökatkot välittömät vaikutukset
Valot sammuvat, kodinkoneet eivät toimi. Hissit pysähtyvät, katuvalot ja liikennevalot sammuvat. Vedentulo lakkaa.
Lämmitys katkeaa. Myös öljylämmitys, kaukolämpö ja maalämpö katkeavat, koska lämmön siirtoon käytetään sähköllä käyviä pumppuja.
Jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmitä. Valtaosa kaupoista menee kiinni. Huoltoasemalta ei saa polttoainetta. Pankkiautomaatit ja pankit menevät kiinni. Maksukortteja ei voi käyttää. Raitiovaunut, junat ja metrot pysähtyvät.
Sähkökatkojen seuraukset pidemmällä aikavälillä
Jos sähkökatkon kesto on yli 15 minuuttia, suurin osa ruokakaupoista ja pienistä liikkeistä sulkee ovensa. Huomaa: jos kaupalla on oma varavoimalähde, se voi jatkaa toimintaa sähkökatkoksesta huolimatta.
Jos sähkökatko kestää yli 2 tuntia, ensimmäiset tietoliikenteen tukiasemat mykistyvät. Sen jälkeen ei voi soittaa matkapuhelimella, eikä pääse internettiin.
Jos sähkökatko kestää yli 6 tuntia, suurimmalta osalta suomalaisia on internet- ja matkapuhelinyhteydet poikki. Liikennevälineistä loppuu vähitellen polttoaine, koska niitä ei päästä tankkaamaan.
Jos sähkökatko kestää useita päiviä, asunnot ja talot jäähtyvät. Riippuu kiinteistön rakennusmateriaalista ja koosta, kuinka nopeasti sen sisälämpötila laskee.
Sähkökatkoihin varautuminen
Pohdi seuraavia asioita:
Miten arki kotona muuttuisi kolmen vuorokauden sähkökatkon aikana?
Miten laitat ruokaa sähkökatkon aikana?
Onko ruuanlaitto ja lämmin ruoka välttämätöntä?
Voidaanko lämmin ruoka korvata jollain kylmällä tai huoneenlämpöisellä valmisruualla?
Sähkökatkoihin kannattaa varautua tasku- tai otsalampulla. Voit hankkia varavirtalähteen ja ladata ne valmiiksi esimerkiksi puhelinta ja tietokonetta varten. Toisaalta pitkä sähkökatkos voi katkaista puhelinyhteydet ja internetyhteyden.
Kun hankit ja käytät varavirtalähdettä arjessa, on sen käyttö tuttua myös häiriötilanteessa. Ota varavirtalähteen käytössä huomioon akkujen käytön turvallisuus.
Muista kytkeä pois sähkölaitteet sähkökatkon alkaessa. Esimerkiksi hella on syytä sammuttaa. Näin vältyt mahdollisilta vaaratilanteilta sähkökatkon päättyessä.
Veden käyttö sähkökatkon aikana
Sähkökatkon aikana tulee välttää veden valuttamista viemäriin, jotta vältyttäisiin viemärien tulvimiselta. Sähkökatkon aikana vedentulo voi jatkua jonkin aikaa tai loppua heti. Oman alueen vesihuoltolaitoksen tiedotusta kannattaa seurata ja noudattaa sen ohjeita, sillä ohjeet voivat vaihdella alueittain.
Sähkökatkon aikana ei tule käydä suihkussa tai kylvyssä. Esimerkiksi käsienpesuun ja ruoanvalmistukseen vettä voi hanasta käyttää myös sähkökatkon aikana, jos sitä edelleen tulee. Hanan alle tulee kuitenkin laittaa ämpäri, vati tai muu astia, johon ylimääräinen valutettu vesi kerätään. Sähköjen palauduttua astian voi tyhjentää viemäriin.
Vessaa voi katkon aikana käyttää, mutta vessan vetäminen tulisi suorittaa vasta sähköjen palauduttua. Jos sähkökatko kestää pitkään tai on muuten pakko käyttää vessaa useamman kerran, voi tarpeet tehdä tarvittaessa muovipussiin, joka on asetettu wc-pöntön renkaan alle. Pussiin laitetaan runsaasti nestettä imevää kuiviketta, kuten wc-paperia, kananmunakenno- tai sanomalehtisilppua. Pussi suljetaan hyvin ja suljetut pussit pakataan kahden muun muovipussin sisälle. Uloin pussi suljetaan huolella ja lajitellaan sekajätteeseen.
Sähkökatkon aikanakin on tärkeää muistaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Jos vettä edelleen tulee hanasta, voi kädet pestä ämpärin päällä. Jos vettä ei tule, voi käyttää kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä.
Ruuanlaitto sähkökatkon aikana
Varaa kotiin ruokaa, jota voi syödä kylmänäkin. Jos sähkökatko on ennakoitavissa, voi lämmintä juotavaa tai ruokaa varata myös termospulloon tai -kannuun ennen sähkökatkoksen alkua.
Yleinen varautumissuositus suosittelee käyttämään takkaa tai kaasukeitintä ruuanvalmistukseen sähkökatkoksen aikana. Ulkona voit käyttää myös nuotiota, grilliä tai spriikeitintä. Sisällä niitä ei tule kuitenkaan käyttää. Korvaavien keittolaitteiden käytössä on otettava huomioon kunkin henkilön oma toimintakyky. Muista paloturvallisuus ja palokaasujen myrkyllisyys.
Kertakäyttöastioita on hyvä varata sähkökatkosten varalle.
Pysy lämpimänä
Varaa sähkökatkosten ja asunnon kylmenemisen varalle lämpimiä vaatteita, peittoja tai makuupussi. Lattialle voi laittaa lisää mattoja lämmikkeeksi. Estä lämmön karkaaminen sulkemalla ovet ja ikkunat. Tuuletusaukkoja voi tiivistää tarvittaessa ja ikkunoita peittää paksuilla verhoilla tai vilteillä. Muista kuitenkin tiivistämisen yhteydessä turvallisuus ja paloturvallisuus.
Älä käytä alkoholia lämpimänä pysymiseen. Alkoholin käyttö voi vaarantaa toimintakykysi ja turvallisuutesi.
Jos joudut nukkumaan kylmässä asunnossa
Hyvässä makuupussissa tarkenee. Kerää peitot lämmikkeeksi. Myös talvitakki on hyvä lämmike.
Nuku mahdollisimman lämpimässä tilassa. Arvioi, voiko sängyn tai patjan siirtää asunnon lämpimimpään huoneeseen. Voit myös pystyttää teltan sisälle tai tehdä viltistä tai peitosta teltan sisälle. Teltan sisällä tarkenee paremmin.
Ihminen tuottaa lämpöä. Jos perhe nukkuu samassa huoneessa, jokaisen ihmisen tuottama lämpö tulee kaikkien lämmikkeeksi.
6. VESIKATKOT
Vesikatko voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta.
Ihminen tarvitsee noin kaksi litraa juomavettä vuorokaudessa. Vettä tarvitaan myös ruuanlaittoon ja hygieniaan, vähintään 1–2 ämpärillistä vuorokaudessa.
Varaa vesikatkon varalle pullotettua vettä juoma- ja ruokavedeksi. Sopiva määrä on noin 6–10 litraa per asukas. Pitkissä, päiviä kestävissä vesikatkoissa kunta toimittaa asukkaille vettä säiliöissä. Varaa veden hakuun puhtaita kannellisia ämpäreitä tai kanistereita.
Muista sulkea vesihanat, jotta vesikatkon päättyessä vältyt vesivahingoilta.
Miten toimin saastuneen veden kanssa?
Älä käytä saastunutta vettä juoma- tai ruokavetenä, äläkä peseydy saastuneella vedellä koska voit sairastua.
Saastunutta vettä voi kuitenkin käyttää vessan huuhteluun.
Estä saastuneen veden käyttö esimerkiksi teippaamalla hana. Jos tottumuksesta yrität ottaa vettä hanasta, teippaus muistuttaa saastumisesta ja estää veden käytön.
Kuuntele radiosta tai seuraa muista tiedotusvälineistä vesilaitoksen ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Muista varata tyhjiä, puhtaita, kannellisia astioita, joilla voit hakea vettä vedenjakelupisteeltä. Hätätilassa kattila tai tyhjät puhtaat juomapullotkin käyvät.
Vessan käyttö vesikatkon aikana
Vesikatkon aikana vessanpöntön voi vetää vain kerran. Vesikatkon ajaksi pönttöön voi asettaa roskapussin, johon tarpeet tehdään. Käytetty pussi suljetaan hyvin ja pussit pakataan kahden muun muovipussin sisään. Uloin pussi suljetaan hyvin ja lajitellaan sekajätteeseen, ei siis biojätteeseen.
7. KOTIVARA
Kotivara on vettä, ruokaa ja tarvikkeita erilaisista häiriötilanteista selviytymiseksi.
Kotivaraksi soveltuu ruoka, joka säilyy pitkään, joka on sellaisenaan syötävää tai jonka valmistaminen on helppoa ja nopeaa.
Kotivaraksi kannattaa hankkia sellaista ruokaa, mitä söisit mielelläsi muutenkin.
Kotivara ei ole erillinen varasto, vaan tuotteita, joita käytetään arjessa muutenkin ja joiden tilalle hankitaan uutta.
Muista, että kotivaraa tarvitaan myös kotieläimille.
Miksi kotivaraa tarvitaan
Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi pitkien sähkö- tai vesikatkosten varalle.
Kotivaraa tarvitaan myös sairastumisten ja onnettomuuksien varalle.
Se auttaa, kun kauppaan ei pääse tai kaupat eivät ole auki jonkin yhteiskunnallisen häiriön vuoksi. Yhteiskunnallinen häiriö voi olla seurausta työtaisteluista, tavaran jakelun häiriöistä, myrskyistä, tulvista tai sähkö- tai vesikatkoksista.
Kotivaraa tarvitaan myös maksujärjestelmien häiriöiden varalta.
Kotivaran sisältö
Kotivara voi sisältää:
Pullovettä, mehuja ja mehukeittoja sekä huoneenlämmössä säilyviä matoja ja maito- ja kasvijuomia.
Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia.
Leipää, näkkileipää, korppuja, riisikakkuja.
Muroja, mysliä, hiutaleita, pähkinöitä, siemeniä.
Kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja, taateleita ja viikunoita.
Hilloja ja soseita.
Kala-, liha- ja papusäilykkeitä.
Välipalapatukoita, keksejä, suklaata ja sipsejä.
Muista myös kaikki tarvitsemasi lääkkeet.
Kotivara, ruuan säilyttäminen ja säilyminen
Häiriötilanteen, kuten sähkökatkoksen sattuessa jääkaapista käytetään ensimmäisenä helposti pilaantuvat elintarvikkeet, kuten maito.
Sähkökatkon aikana älä avaa tarpeettomasti kylmälaitteiden ovia. Näin ne pysyvät kylmänä pidempään.
Suljetussa pakastimessa pakasteiden sulaminen miinus 18 asteesta nollaan kuluu jopa useampia päiviä.
Jos pakasteet sulavat, laita niistä ruokaa. Älä pakasta sulaneita elintarvikkeita uudelleen.
Linkki kotivara –videoon: https://www.youtube.com/watch?v=nuUM5pkofFg
Mitä tarvikkeita kotona olisi hyvä olla, muutakin kuin ruokaa?
Kotona olisi hyvä olla kaiken varalta ainakin seuraavat asiat:
Kotivara ja muutama pullo vettä.
Kannellisia ämpäreitä, kanistereita. (Ämpäreitä voidaan tarvita sekä puhtaalle vedelle, että likaiselle.)
Muovipusseja, vessapaperia, kosteuspyyhkeitä, hygieniatarvikkeita.
Taskulamppu, otsalamppu tai vastaava, paristoja lamppuun.
Paristokäyttöinen radio ja sille varaparistoja.
Varavirtalähde puhelimelle ja vastaaville laitteille.
Kynttilöitä ja tulitikkuja tai vastaava valonlähde. Käytä kynttilöitä vain, jos pystyt polttamaan niitä turvallisesti.
Polttopuita, jos asunnossa on takka tai uuni.
Kasvomaskeja, suojakäsineitä ja käsidesiä.
Ensiapuvälineet.
Alkusammutusvälineet.
Ilmastointiteippiä (mahdollista vuotojen tiivistämistä varten).
Pieni summa käteistä rahaa.
Joditabletteja.
Muista varata myös tarpeelliset lääkkeet!
8. SISÄLLE SUOJAUTUMINEN
Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä vaaratiedotteella tai yleisellä vaaramerkillä. Hälytyksen jälkeen suojaudutaan sisälle ja noudatetaan ohjeita.
Huomaa, että vaaratilanteissa suojaudutaan lähinnä oleviin sisätiloihin. Sisätiloja ovat koti, koulu, työpaikka tai muu rakennus.
Väestöhälyttimiä testataan kerran kuukaudessa, yleensä kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tarkista, että testiääni ja siten myös hälytys tavoittaa Sinut tai läheisesi ja läheisesi ilmoittaa asiasta myös Sinulle. Jos hälytysääni ei kuulu, pohdi, mitä kautta saat hälytyksen. Laita matkapuhelimeen 112-sovellus. Saat hätätiedotteet myös sen kautta.
Sisälle suojautumisen esimerkkitilanteita
Lähialueella on tulipalo, josta muodostuu voimakasta savua ja pelastuslaitos kehottaa suojautumaan sisälle.
Lähialueella on kaasuvaara, joka on syntynyt kaasu-, tai kemikaalivuodosta tai muusta vaarallisen aineiden onnettomuudesta.
Ydinvoimalaonnettomuuden tai muun syyn vuoksi alueella on säteilyvaara.
Näin suojaudut sisälle
Jos sisälle joudutaan suojautumaan, tee suojautumiseen käytettävästä tilasta mahdollisimman tiivis:
Sulje ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihto.
Mahdollisia rakoja voi yrittää tiivistää ilmastointiteipillä tai muulla leveällä teipillä tai muovilla.
Toimenpiteet vähentävät sisälle pääsevän savun, kaasujen tai radioaktiivisen säteilyn määrää.
Selvitä ja kokeile, miten oman asuntosi ilmanvaihto sammutetaan.
Ilmanvaihdon sulkeminen
Talossa on hyvä olla ilmanvaihdon hätäseis-painike, jonka paikka on kaikkien asukkaiden tiedossa ja saavutettavissa. Vaaratilanteissa olisi hyvä, jos kuka tahansa voi sammuttaa ilmanvaihdon.
Ilmanvaihdon sulkemiseksi tulisi jokaisessa talossa olla henkilö tai useampia henkilöitä, jotka osaavat sulkea talon ilmanvaihdon. Heillä tulee olla myös pääsy ilmanvaihdon hätäseis-painikkeelle.
Jos ilmanvaihtoa ohjataan asuntokohtaisesti jokaisesta asunnosta, on tärkeää, että asukas osaa itse sammuttaa ilmanvaihdon tarvittaessa. Omatoimisuus on tärkeä, koska savu ja kaasut voivat leviä nopeasti ja huoltoyhtiö ei voi eikä ehdi käydä sammuttamassa jokaisen talon ilmanvaihtoa esimerkiksi rakennuspalon vaikutusalueelta.
Väestönsuojat
Suojautuminen sisätiloihin ja ohjeiden mukainen toiminta ovat ensimmäiset ja yleensä riittävät suojautumiskeinot. Lähinnä kaupungeissa ja taajamissa on myös olemassa väestönsuojia.
Poikkeusoloissa voidaan joutua turvautumaan väestönsuojiin. Väestönsuojat otetaan käyttöön viranomaisen päätöksellä. Väestönsuojelun kansainvälinen merkki on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Merkki ohjaa sinut väestönsuojaan.
9. TARTUNTATAUDIT
Tartuntatauteihin voi jokainen varautua seuraavilla toimenpiteillä:
Huolehdi hygieniasta.
Pidä kotona varalla käsidesiä ja kasvomaskeja.
Ota tarvittavat rokotukset ajallaan.
Muista omat reseptilääkkeesi ja oireen mukaiset lääkkeet tartuntatautien varalle.
Tarkista ennen matkaa matkakohteen tartuntatautitilanne.
Muista myös lemmikkieläinten kuten opaskoirien lääkkeet, rokotukset ja matkapassit.
10. VIESTINTÄ HÄIRIÖTILANTEISSA
Viestintä on riippuvainen sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä. Häiriöt voivat vaikuttaa tietoliikenneyhteyksiin. Puhelimesta voi loppua virta ja verkkoyhteydet voivat katketa varavoiman puuttuessa. Nettiin ei silloin pääse.
Häiriötilanteissa tarvitset viestintää varten paristokäyttöisen radion ja siihen varaparistoja, puhelimen, jossa on virtaa ja puhelimelle valmiiksi ladatun varavirtapankin.
Muista niin arjessa, arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa viestien lähdekritiikki. Tunnista niin vilpittömässä mielessä, tiedon puutteessa kuin tahallaan välitetty informaation (misinformaatio ja disinformaatio).
11. TIETOTURVA
Käytä kaikissa sovellutuksissa turvallista salasanaa. Salasana on sitä turvallisempi, mitä pidempi se on. Hyvä salasana on helppo muistaa, mutta vaikea arvata. Esimerkiksi kokonainen lause on hyvä salasana. Käytä salasanassa sekä isoja että pieniä kirjaimia, mutta myös numeroita ja erikoismerkkejä, kuten kysymysmerkki tai huutomerkki, mikäli niiden käyttö on mahdollista. Kirjoitusvirheet, murresanat ja puhekielen ilmaisut tekevät salasanasta vahvemman. Tee jokaiseen palveluun oma salasana. Panosta tärkeisiin salasanoihin, joita käytät mahdollisesti unohtuneen muun salasanan palauttamiseen. Esimerkiksi sähköpostin salasana on tärkeä. Älä koskaan kerro ulkopuoliselle salasanojasi. Muista, että viranomaiset tai pankki eivät salasanoja Sinulta kysele, ei puhelimessa eikä henkilökohtaisesti.
Älä julkaise sosiaalisessa mediassa sähköpostiosoitettasi, ei kotiosoitettasi, ei puhelinnumeroasi, ei syntymäaikaasi eikä yksityisiä valokuviasi. Vältä myös sijaintisi jakamista sosiaalisessa mediassa. Kun et jaa sijaintiasi, rikolliset eivät tiedä, milloin olet esimerkiksi lomalla ja kotisi on tyhjä. Harkitse tarkkaan, mitä linkkejä klikkaat. Linkit voivat sisältää haittaohjelmia tai viruksia.
12. YHTEISÖLLISYYS
Yhteisöllisyys on erittäin tärkeä selviytymisen kannalta, jos toimintakyky on alentunut esimerkiksi kuulo- tai näkövamman vuoksi.
Yhteisöllisyys on tärkeä työkalu varautumisessa ja voimavara selviytymisessä.
Myös kuulo- ja näkövammainen voi olla toisen henkilön tukena.
Pidä yhteyttä läheisiin, naapureihin ja omaan perheeseen. He voivat auttaa häiriötilanteissa Sinua, tai he voivat olla itse avun tarpeessa.
Pienikin apu voi olla tärkeää.
13. YHTEENVETO
Teksti perustuu 72 tuntia aineistoon.
Kävimme läpi varautumisen periaatteita erilaisissa tilanteissa: sähkö- ja vesikatkosten, sekä tartuntatautien osalta. Kävimme läpi sisälle suojautumisen periaatteen. Aineistossa on esimerkkikooste kotivarasta. Lopussa on lyhyesti yhteisöllisyydestä ja viestintään kriittisesti suhtautumisesta.
Kiitämme kaikkia tämän aineiston lukevia, kuuntelevia tai tulkin kautta aineistoon tutustuvia ihmisiä mielenkiinnosta.
Lisätietoja varautumisesta ja kuvitettu aineisto www.72tuntia.fi
