Ossi Jalo ja ensimmäinen puheenjohtaja Inger Lindgren.
1970-luku: yhdistys perustetaan
Suomen Kuurosokeat ry:n perustava kokous pidetään 16. joulukuuta 1971 Helsingissä Näkövammaisten ammattikoulussa shakkikurssin yhteydessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi kuurojenpappi Eino Savisaari. Perustamiskokoukseen osallistuneet henkilöiden nimet ovat eri lähteistä riippuen hieman vaihdelleet. Yhdistyksen historiikin toimittamisen yhteydessä esille tulleita perustajajäseniä ovat Olavi Eira, Vieno Hyttinen, Uuno Hyvönen, Kari Hyötylä, Ossi Jalo, Seppo Kamppinen, Viljo Kinnunen, Paavo Korhonen, Samuli Kujanpää, Oiva Maksimainen, Ulla Nerg, Eero Rantatalo, Matti Ristinen, Pertti Säkäjärvi, Hilkka Lehtola, Kaija Salekari, Inger Lindgren, Maija Toivonen ja Tuomo Toivonen. Lista saattaa vielä täydentyä.
Vasta noin 10 vuotta aikaisemmin oli Suomessa havahduttu huomaamaan erityinen kuurosokeiden ryhmän olemassaolo. Kuurosokeiden määrää ryhdyttiin selvittämään. Selvitysten pohjalta Näkövammaisten liitto, silloinen Sokeain Keskusliitto, perusti maaliskuussa 1969 ensimmäisen kuurosokeiden huoltosihteerin toimen. Siihen valittiin Inger Lindgren, josta oli myös tuleva yhdistyksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Huoltosihteerin työ on pitkälti etsivää työtä kuurosokeiden löytämiseksi. Yhdistyksen toiminnassa painottuu vertaistuki: järjestetään matkoja, kursseja, leirejä ja muuta yhteistä toimintaa. Näkövammaisten ammattikoulu, sittemmin Arlainstituutti, muodostuu tärkeäksi kokoavaksi paikaksi. Oma Kuulonäkövammaisten lehti alkaa ilmestyä vuoden 1975 alusta.
Julkilausuma kuurosokeiden konferenssista Helsingissä
Pohjoismaiden kuurosokeat olivat kokoontuneet Sokeain Keskusliiton kutsumana kokoukseensa 1.-3. joulukuuta 1971. Tilaisuudessa käsiteltiin kuurosokeita koskevia ongelmia. Kokous teki päätöksen osoittaa seuraavan sisältöisen julkilausuman sosiaalihuollosta vastaaville viranomaisille.
Kuurosokeat kahden vakavan vammansa vuoksi ovat hyvin syrjään joutunut ryhmä. Heidän suurimmat ongelmansa ovat yksinäisyys ja eristyneisyys. He ovat usein kokonaan erotetut jokapäiväisestä tiedonvälityksestä ja uutisista, mikä on luonnostaan kuuluvaa kaikille muille yhteiskunnan jäsenille. Sen vuoksi kokous vetoaa viranomaisiin varojen saamiseksi kuurosokeiden omaa uutislehteä varten. Tämä lehti tulisi olemaan erittäin merkityksellinen kuurosokeiden kehittämisessä, heidän sivistämisessään sekä viihtymisen parantamisessa.
Viranomaisten on otettava mitä suurimmalla vakavuudella huomioon myös kuurosokeiden asumis- ja työolosuhteet. Kokous toivoo, että viranomaiset myöntävät näiden: puutteiden olemassaolon ja ryhtyvät ensi tilassa niitä poistamaan.
Helsingissä 3. päivänä joulukuuta 1971
Pohjoismainen kuurosokeiden konferenssi
Åke Ahisen
puheenjohtaja sihteeri
Inger Lingren
Sokeain Keskusliiton kuurosokeiden huoltokonsulentti
Seuraavassa kuvassa on julkilausuma allekirjoituksineen.
1980-luku: Nopean kasvun aika
Kuurosokeiden lähetystö, Kari Hyötylä ja Paavo Korhonen tulkkeinaan Inger Lindgren ja Kaija Salekari, luovutti Urho Kekkoselle 1978 muistion kuurosokeiden tarpeista. Muistion johdosta perustettiin työryhmä, joka suositti Suomen Kuurosokeat ry:lle järjestämisvastuuta kuurosokeiden palveluista.
Vuoden 1980 alusta RAY:n rahoituksella yhdistykselle palkataan ensimmäinen työntekijä, toiminnanjohtaja Inger Lindgren. Alkaa nopea kasvun aika. Jyväskylään perustetaan Lasten keskus, nykyinen Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus, Tampereelle valmistuu palvelutalo, Kuurosokeiden Toimintakeskus.
Tuntosarveksi nimensä muuttanut lehti siirtyy 1987 palveluista viimeisenä yhdistyksen itse tuottamaksi. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä julkaistaan 1980. Tanskaan perustetaan NUD kuurosokeiden parissa työskentelevien henkilöiden koulutusta varten. Tulkkikoulutus alkaa. Vammaispalvelulaki astuu voimaan 1987.
Ylempi kuva: Hervannan Palvelutalo 1986. Alempi kuva: Kuva: Kerhotoiminta käynnistyy 1980-luvun puolivälissä.
1990-luku: Mukana muutoksessa
Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja tulkkipalvelut tulevat voimaan. Valtion apu kunnille muuttuu 1993 alussa ja samalla kunnille siirtyy päätäntävalta myös vammaispalveluiden järjestämisestä. Tiedonsaanti mullistuu tietokoneiden ja sisäkorvaistutteiden myötä. Tietokoneet yleistyvät ja niihin kehitetään apuvälineohjelmia, yhdistykselle palkataan oma mikrotukihenkilö.
Uusittu sisäkorvaistutemalli tulee käyttöön 1994 ja kahden vuoden päästä siitä jo kolme kuurosokeaa on saanut istutteen Suomessa. Yhdistys profiloituu järjestämällä valtakunnallisia kuurosokeiden kulttuuripäiviä ja julkaisemalla kirjoja. Opistotasoinen viittomakielentulkin koulutus muuttuu ammattikorkeakoulututkinnoksi ja opiskelijan on mahdollista erikoistua kuurosokeusalaan. Kuurosokeiden tuki ry:n toiminta hiipuu ja se lakkautetaan 1999.
Tietokoneen käytön ohjausta 1996.
2000-luku: Kommunikaatio korostuu
Yhdistys juhlii 30-vuotisjuhlavuottaan 2001 näyttävästi monin tapahtumin. Juhlavuoden teemana on ”Kommunikaatio – avain maailmaan”. Suomen siirtyessä markka-ajasta euroon yhdistys jatkaa edelleen vakaalla kasvu-uralla.
Työntekijöitä vuonna 1999 oli 48 ja vuonna 2005 jo 71. Perusorganisaatiomalli oli silti pysynyt samana 1980-luvulta lähtien. Yksiköt toimivat hyvin erillään toisistaan. Muutoskonsulttien tuella aloitetaan kaksivuotinen työyhteisön kehittämisprojekti. Siihen liittyen valmistellaan myös uutta organisaatiomallia ja luodaan yhdistykselle strategia. Ensimmäinen tavoiteohjelma julkaistaan.
Suurponnistus on Tampereella järjestetty 8. Helen Keller maailmankonferenssi 3.–7.6.2005. Digitalisaatio etenee isoin harppauksin ja monen kuurosokean tiedonsaanti paranee merkittävästi. Tulkkipalvelu siirtyy kunnilta Kelalle 2009. Arlainstituutti liitetään Keskuspuiston ammattikouluun. NUD lakkautetaan ja toiminnot siirretään NVC:n alle.
Riitta Lahtisen väitöstilaisuus. ”Haptiisit ja hapteemit, tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä” 1.2.2008 Helsingin yliopistossa. Vastaväittelijänä on professori, THT Pirkko Routasalo ja työnohjaajana on professori Jarkko Hautamäki.
2010-luku: Uudistumisen aikaa
Uusi organisaatio astuu voimaan 1.1.2010. Suurin muutos on Kuntoutumiskeskuksen ja Toimintakeskuksen yhdistyminen hallinnollisesti Kuntoutumis- ja asumispalveluiksi. 40-vuotisjuhlavuosi 2011 tietää jälleen useita tapahtumia. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kela-kuntoutukset siirtyvät pois omista tiloista Peurunkaan ja Kangasalle. RAY alkaa kiristää rahahanojaan. Yleisavustus tippuu 2016 ja vähenee tulevina vuosina edelleen, mikä on johtanut henkilöstön osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. RAY:n toiminta loppuu. 2017 alkaen avustuspäätökset tekee STEA.
Tampereen Hervantaan nousee uudisrakennus, johon tulee vuokra- ja palveluasuntoja kuurosokeille ja kuuroille.
Esteettömyyspalkinto ja muutot
Uusi talo saa Tampereen kaupungin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon. Tampereen Toimintapäivien ja ICT-koulutuksen tilat uudistuvat 2017. Rakennus saa nimiäänestyskilpailun myötä uuden nimen, Lintuaura.
Keskustoimistolle valmistuu uudet tilat, ja toiminnot keskitetään Tampereelle 2018 alusta. Suomen Kuurosokeat saavat paljon huomiota uudistumisen myötä. Tilat nykyaikaistuvat. Tiloissa huomioidaan kuulonäkövammaisten erityistarpeet. Suomen Kuurosokeat ry:n kuntoutuspalvelut keskittyvät vihdoinkin Tampereelle 2019.
Verkostoyhteistyö aistijärjestöjen kanssa tiivistyy.
VTS Ristontalo valmistuu Kuurosokeiden Toimintakeskuksella.
2020-nykypäivä: Korona laittaa arjen uusiksi
2020-luku alkaa koronapandemian ahdistaessa. Kuurosokeiden lähikommunikaatio vaikeutuu tartuntavaaran uhatessa. Riski eristäytymiseen on merkittävä. Etätoiminta- ja etäpalvelut yleistyvät ja opetellaan uusia tapoja olla yhteyksissä ja toteuttaa toimintoja. Yhdistykselle tärkeät vuosikokoukset osoittautuvat vaikeiksi järjestää. Ensimmäinen hajautettu vuosikokous onnistuu yli odotusten.
2021 tulee voimaan uusi organisaatio, jossa järjestön hallinto yhdistetään ja toimintaa selkeytetään.
Sanna Paasonen hallitsee ammattitaitoisesti kuuden paikan hajautetun syyskokouksen.
Juhlavuosi 2021
Juhlavuosi 2021 piti sisällään monia tapahtumia, joissa tuotiin esille kuurosokeutta ja järjestön toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Esimerkiksi kesällä juhlittiin 50 vuotta täyttänyttä yhdistystä Kuurosokeiden Toimintakeskuksen päivätapahtumassa ja iltajuhlassa, jonne oli kutsuttu yhdistyksen jäseniä. Syyskuussa järjestettiin kuurosokeusalan pohjoismainen webinaari ja marraskuussa julkistettiin yhdistyksen 50-vuotishistoriikki. Lisäksi vuoden aikana oli useita webinaareja, joissa käsiteltiin muun muassa yhdistyksen historiaa.
Lähteet
Juttujen tekstit: Tuija Wetterstrand (1970-luvusta 2010-luvun väliotsikkoon asti), muut tekstit Suomen Kuurosokeat ry:n viestintä ja Risto Hoikkanen
Kuvat: Suomen Kuurosokeat ry:n kuva-arkisto
