Kuurosokeuden maisteriopinnot Groningenin yliopistossa

Teksti ja kuvat: Riitta Lahtinen ja Marja Cantell

Alankomaissa järjestetään kuurosokeuden maisteriopintoja Groningenin yliopistossa. Haastatteluuni vastasi ohjelman koordinaattori, tohtori Marja
Cantell.

Maisteriopinnot alkoivat vuonna 2016. Mistä idea sai alkunsa?
-Professori Marleen Janssen on Groningenin yliopiston kuurosokeusalan maisteriopintojen kehittäjä. Janssen opiskeli erityispedagogiikkaa Utrechtissa ja työskenteli pitkään Alankomaiden ainoassa kuurosokeain instituutissa, Kentalis-Rafaëlissa (Sint-Michielsgestel). Janssenin mukaan hänen kokemuksensa oli, että Alankomaissa tietämyksen puutteen vuoksi monia kuurosokeita kohdellaan virheellisesti ikään kuin he olisivat kuulevia ja näkeviä. Tämä johtaa usein vakaviin tunne- ja käyttäytymisongelmiin.

-Vuonna 2003 Marleen Janssen väitteli aiheesta harmoninen vuorovaikutus kuurosokeiden kanssa (Radboudin yliopisto, Nijmegen). Vuodesta 2007 lähtien Janssenilla oli professuurinsa kehittämisessä tärkeinä yhteistyökumppaneina Koninklijke Kentalis ja Bartimeus-säätiö. Professuuri toteutui lopulta Groningenin yliopistossa, ensimmäisenä maailmassa erikoisalanaan ‘kommunikaatio synnynnäisessä ja varhaisessa kuurosokeudessa’.

-Koska kuurosokeuden parissa ja tutkimuskentällä työskenteleviä on vain rajallisesti, Marleen koki, että kansainvälinen yhteistyö on ensisijaisen
tärkeää. Jotta sekä kuurosokeuden parissa työskentelevien kehittämiä käytäntöjä voidaan tutkia ja tutkimusta puolestaan soveltaa käytäntöön, tarvitaan aktiivista tiedon jakamista, ja tämä visio oli motivaationa maisteriopintojen kehittämisessä. Janssenin professuurin aikana avattiin myös Groningenin yliopiston (aistivammaisuuteen liittyvä) tutkimuskeskus (englanniksi Research Centre on Profound and Multiple Disabilities of the University of Groningen). Nykyinen professori on tohtori Saskia Damen.

Russ Palmer ja Marja Cantell syyskuussa 2022 Groningenissa. Kuvailu: Russ on kuvassa oikealla. Hänellä on lippahattu, tumat aurinkolasit, oranssi t-paita sekä kädessään hänellä valkoinen keppi. Marja on Russin vierellä ja katsoo häntä. Marjalla on auki oleva farkkutakki ja t-paita. Olkapäiltä roikkuu kaulalaukku.
Russ Palmer ja Marja Cantell syyskuussa 2022 Groningenissa.

Maisteriopinnot ovat kaikille avoimet. Eli kurssille haetaan, onko mitään lähtötasovaatimusta?
-Lähtötasovaatimuksena on kandidaatin tutkinto esimerkiksi seuraavilla aloilla: pedagogiikka, kasvatustiede, yhteiskuntatieteet tai vastaava soveltuva kandidaatin tutkinto (kuten erityiskasvatus, sosionomi, nuoriso-, ja yhteisöhjaaja, toiminta- & fysioterapia). Toisena vaatimuksena on riittävä sekä englannin kielen että metodologian tuntemus, jota voi täydentää lisäkurssilla. Hakuaikaa on kevätlukukaudelle, tänä vuonna 1. kesäkuuta 2023 asti. Yksityiskohtaista tietoa: https://www.rug.nl/masters/deafblindness

Mistä maista opiskelijat ovat? Onko suomalaisia opiskelijoita ollut?
-Opiskelijoita on ollut kaikilta mantereilta, tälläkin hetkellä Euroopasta ja Australiasta asti. Myös Pohjoismaista on vuosittain mukana opiskelijoita, erityisesti Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta.  Suomesta tiedän ainakin olleen yhden opiskelijan. Koska maisteriopintojen ryhmäkoko on suhteellisen pieni, noin 10 opiskelijaa per vuosi, opiskeluilmapiiri on avoin ja läheinen sekä suhteessa opiskelijakollegoihin että opettajiin.

Kuinka kauan opinnot kestävät ja mitkä ovat kustannukset? Kerro hieman oppisisällöistä.
-Maisteriohjelma kestää syyskuusta elokuuhun, eli 12 kuukautta täyspäiväisenä opiskelijana (60 EC opintoviikkoa). Opintokokonaisuuteen kuuluu neljä kurssia (4 x 5 EC) sekä kuurosokeuteen liittyvä tutkimusprojekti (20 EC) ja käytännön harjoittelu (20 EC).

-Opintovuosi alkaa syyskuussa intensiiviopetusjaksolla Groningenissa, Hollannin toiseksi vanhimmalla yliopistolla. Neljän viikon aikana opettajina on kokeneita alan eksperttejä ympäri maailmaa, kuten suomalais-englantilaiset Riitta Lahtinen ja Russ Palmer, sekä Paul Hart Skotlannista ja Joe Gibson Norjasta. Intensiivijakso mahdollistaa sen, että opiskelijat tutustuvat ei vain huippuopettajiin, mutta myös toisiinsa ja Groningenin kaupunkiin.  Jakson jälkeen opiskelijat palaavat kotimaahansa, jossa tehdään harjoittelu ja loput opinnot etänä.

Kuurosokeuden maisteriohjelman vierailuopettaja Norjasta, Dr. Joe Gibson yhdessä maisteriopiskelijoiden kanssa luennolla. Kuvailu: Gibson seuraa älylaitetta. Hänellä on lippalakki.
Kuurosokeuden maisteriohjelman vierailuopettaja Norjasta, Dr. Joe Gibson yhdessä maisteriopiskelijoiden kanssa luennolla.
opiskelijat istuvat pöydän ääressä ja seuraavat luentoa. Jude Nicholas on kuvan taka-alalla ja osoittaa kohti taulua.
Kuurosokeuden maisteriohjelman vierailuopettaja Norjasta, Dr. Jude Nicholas yhdessä maisteriopiskelijoiden kanssa luennolla.
Russ Palmer nojaa käteensä, hänestä näkyy käsi. Oppilaat pitelevät käsissään ilmapalloja.
Russ Palmer (keskellä) opettamassa opiskelijoita.

-On myös mahdollista tehdä opinnot kahden lukuvuoden aikana, esimerkiksi jakamalla sisällöt niin että kumpanakin vuonna osallistuu kahdelle kurssille sekä sen lisäksi ensimmäisenä vuonna harjoitteluun (20 EC) ja toisena vuonna tutkimusprojektiin (20 EC). Ohjelman vahvuutena on se, että sekä käytännön harjoittelun että tutkimusprojektin aikana saa ohjausta kahdelta alan ammattilaiselta.

-Opiskelu Alankomaissa on eurooppalaisille (EU) opiskelijoille samanhintaista kuin hollantilaisille: 2314 € (täysaikainen 2023–24). Huomaa, että ulkomailla suoritettaviin maisteriopintoihin voi saada opintotukea Suomesta.

Opintojen osana opiskelijat tekevät maisteriopintoihin liittyvän opinnäytetyön. Ovatko ne saatavilla / luettavissa jostain?
-Maisterinopintojen opinnäytetöitä on digitaalisesti ja yleisesti saatavilla vasta viime vuosina. Opinnäytetöitä löytyy seuraavan linkin kautta: https://gmwpublic.studenttheses.ub.rug.nl/view/degree_programme/pedagogische=5Fwetenschappen/m/mpedok=5Fcommunication=5Fand=5Fdeafblindness/2022.html

Moni Groningenissa opiskellut on kirjoittanut artikkelin täällä editoitavaan lehteen: https://jdbsc.rug.nl/

Marja, olet syntynyt Turussa. Kuinka päädyit Groningeniin? Mikä on sinun oma tutkimusalueesi?
-Kyllä, olen alun perin turkulainen, mutta itse asiassa pisimpään asuin Jyväskylässä, jossa kävin koulut ja opiskelin psykologiksi. Jatkoin opintojani Lancasterin yliopistolla Pohjois-Englannissa ja väittelin lasten/nuorten motorisista oppimisvaikeuksista vuonna 1998. Tutkimukseni pohjautui neuropsykologian professori Timo Ahosen väitösaineistoon ja kirjoitimme aiheesta pari artikkeliakin yhdessä.

-Olen pienestä pitäen ollut liikunnallinen, kokeillut kaikkia mahdollisia liikuntamuotoja uimahypyistä tanssiin, joogaan ja hiihtoon, maratonejakin olen juossut. Kehonkieli ja ei-kielellinen ilmaisu ovat aina kiinnostanut minua ja löysinkin 90-luvulla itseni Lontoosta tanssi- ja liiketerapian opinnoista. Yhtenä harjoittelupaikkanani oli sokeiden koulu; erittäin mieleenpainuva kokemus nuorten ryhmän luottamuksen kehittämisestä kehollisen kommunikaation kautta.

-Työni on sittemmin vienyt minut mieheni ja tyttäreni kanssa ympäri maailmaa. Olen työskennellyt lasten, nuorten ja perheiden parissa Australiassa, Kanadassa ja Alankomaissa. Olen ollut vuodesta 2012 lähtien Groningenin yliopistolla apulaisprofessorina erityis- ja inkluusiopedagogiikan laitoksella. Lisäksi olen kouluttajana tanssiliike- ja musiikkiterapeuttien maisteriohjelmassa Rotterdamissa (englanniksi Codarts University of the Arts). Tutkimukseni on poikkitieteellistä, ja yksilön motorinen kehitys, minäkuva ja kehollisuus ovat sen keskiössä. Groningenin yliopiston kuurosokeusalan maisteriohjelmassa aloitin ensin opettajana, tutkimusprojektien ohjaajana ja syksystä 2022 lähtien olen työskennellyt ohjelman koordinaattorina.

– Minuun saa mielellään ottaa yhteyttä sähköpostilla, jos haluaa tietää enemmän! Osoite: m.h.cantell@rug.nl

Tämä artikkeli on julkaistu lehdessämme Tuntosarvi 3/2023.