Taidetta voidaan kokea ja tulkita eri aistein. Sitä kuvaillaan näkövammaisille, kuulonäkövammaisille ja kuurosokeille yleensä sanallisesti tai etukäteen valmisteltuna tekstinä. Tällöin kuvailija muuttaa visuaalisen kokemuksensa kielelliseen muotoon, jonka vastaanottaja kuuntelee tai lukee. Miltä haptisesti koetut taide-elämykset kuulostavat kuvailtuina sanoina tai ääninä?
Aistikanavalta toiselle
Kuudelle kuulonäkövammaiselle ja kuurosokealle taiteen kokijalle syntyi taidekokemus yhdistämällä tunto- ja liikeaisti sekä orientaatio suhteessa teokseen. Veistoksista syntyi näin yksilöllinen, haptinen kokemus. Taiteen kokijat eivät etukäteen tienneet taideteoksien tekijöitä, teosten nimiä, materiaalia tms.
Tunto- ja visuaalisesta äänikuvailuun
Viisi kuulonäkövammaista / kuurosokeaa sisäkorvaimplantin käyttäjää ja taiteen kokijaa valitsivat kukin yhden veistoksen, johon he tuottivat omakohtaisen äänikuvailun. Äänikuvailussa taiteen kokija muutti näkö- ja tuntoaistimuksensa omalla keholla tuotettuihin ja taide-esineestä lähteviin ääniin.
Kuvailtavat työt ovat osa Koskettavin veistos -näyttelyä, joka järjestetään 25.10.-20.11. Galleria Art Kaarisillassa, Sanomatalossa, Helsingissä. Näyttelyn järjestää Suomen Kuurosokeat ry yhteistyössä Suomen Kuvanveistäjäliiton kanssa. Linkit sanalliseen kuvailuun ja äänikuvailuihin löytyy äänikuvailuja-sivulta.
Koskettavimman veistoksen valinneen Santeri Grönlundin haastattelu viittomakielellä on katsottavissa Ylen viittomakielisten uutisten verkkosivuilta.
Artikkeli
Haastattelun suomennos ja kuvailu PDF-dokumentissa:
