Varhaiskasvatuksesta alkaen kohti työelämää
Syntymästään kuurosokeiden ja lievemmin kuulonäkövammaisten lasten kasvun ja yksilöllisen kehityksen tukeminen alkaa varhaiskasvatuksesta. Se etenee peruskoulun kautta toisen asteen ja osalla korkea-asteen opintoihin. Kaksoisaistivamma on harvinainen ja hyvin yksilöllinen. Kuulovamman ja näkövamman yhdistelmästä syntyy kommunikaation, tiedonsaannin ja liikkumisen erityistarpeita. Ne eivät kuitenkaan sinänsä estä opiskelua ja opintopolulla etenemistä tai työllistymistä. Yksilöllisten tarpeiden selvittämiseen sekä opetuksen ja opiskelun tukitoimiin tarvitaan monia eri alojen asiantuntijoita.
Järjestön opintokoordinaattori tekee yhteistyötä asiakasperheiden sekä opetustoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyössä pyritään kuulonäkövammasta syntyvien tarpeiden huomioon ottamiseen koulun valinnassa, aloituksessa, vaihtamisessa ja muissa siirtymä- eli nivelvaiheissa. Perusopetuksen jälkeisissä jatko-opinnoissa korostuvat oppimisvalmiudet ja toimintakyky. Niiden kehittämiseen pyritään kuntoutuksen ja pedagogisten menetelmien avulla yksilökohtaisesti koko opintopolun ajan.
Asiakkuus ja koulumuodot
Opintokoordinaattorin asiakkaiksi tullaan yleensä terveydenhuollon kuntoutusohjaajien kerrottua kuurosokeiden järjestöstä ja palveluista. Asiakkaat voivat olla mistäpäin tahansa Suomea. Usein kuulonäkövamma diagnosoidaan jo ennen kouluikää, ja syntymästään kuurosokeat tulevatkin tavallisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.
Opintokoordinaattorin työn päätavoite on huolehtia kuulonäkövamman yhteisvaikutuksen huomioon ottamisesta koulussa ja opiskelussa. Tähän liittyy tarvittavan tuen ja apuvälineiden varmistaminen sekä perheen kutsusta terveydenhuollon ja koulun palavereihin osallistuminen. Eri tahojen koordinoidulla yhteistyöllä pyritään esteettömään ja turvalliseen oppimiseen jokaisella kouluasteella.
Osa kuulonäkövammaisista käy yhdessä muiden ikäistensä kanssa lähikoulua ja pärjää hyvin tuetusti. Osa puolestaan hyötyy Valtion erityiskouluista, Valteri-kouluista, tai niissä järjestettävistä tukijaksoista perusopetuksen aikana. Nykyisin järjestön lapsi- ja nuorisoasiakkaista valtaosalla on Usherin oireyhtymä.
Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014
Tulostettava Opintopolku-tietopaketti (10 s.) Kuurosokeiden opintopolku (pdf)
Lähteitä:
Hoikkala, Ritva 2013.Kuurosokeiden opetuskäytäntöjä Suomessa opetushenkilöstön kuvaamana. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos. Viitattu 3.6.2014.
Lahtinen, Riitta 2008. Haptiisit ja hapteemit. Tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Erityispedagogiikan väitöskirja. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos.
Mustonen, Markku 2013.Kuulonäkövammaisen lapsen lääkinnällinen kuntoutus. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen ohjauksen- ja suunnittelun koulutusohjelma. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Viitattu 3.6.2014.
Ojala, Matti (toim.) 2004. ICF, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Opas kuulonäkövammaisen oppilaan opettajalle 2004. TASO-projekti. Helsinki: Suomen Kuurosokeat ry.
Rönkä, Johanna 2014. Aluetyöntekijä. Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus. Suomen Kuurosokeat ry. Haastattelu 28.5.2014.