Historia

 

1970-luku, yhdistys perustetaan

Suomen Kuurosokeat ry:n perustava kokous pidettiin 16.12.1971.

Kuurosokeiden määrää ryhdyttiin selvittämään. Selvitysten pohjalta Näkövammaisten liitto, silloinen Sokeain Keskusliitto, perusti maaliskuussa 1969 ensimmäisen kuurosokeiden huoltosihteerin toimen. Siihen valittiin Inger Lindgren, josta oli myös tuleva yhdistyksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistyksen toiminnassa painottui vertaistuki: järjestettiin matkoja, kursseja, leirejä ja muuta yhteistä toimintaa.

Näkövammaisten ammattikoulu, nykyinen Ammattiopisto Live, muodostui tärkeäksi kuurosokeita kokoavaksi koulutuspaikaksi.

Ensimmäinen Oma Kuulonäkövammaisten lehti ilmestyi 1975 alusta.

 

1980-luku, nopean kasvun aika

Kuurosokeiden lähetystö, Kari Hyötylä ja Paavo Korhonen tulkkeinaan Inger Lindgren ja Kaija Salekari, luovutti Urho Kekkoselle 1978 muistion kuurosokeiden tarpeista. 1980 alusta RAY:n rahoituksella yhdistykselle palkattiin ensimmäinen työntekijä, toiminnanjohtaja Inger Lindgren.

Alkaa nopea kasvun aika. Jyväskylään perustettiin Lasten keskus, nykyinen Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus ja Tampereelle valmistui palvelutalo, Kuurosokeiden Toimintakeskus 1983. Tuntosarveksi nimensä muuttanut lehti siirtyi 1987 palveluista viimeisenä yhdistyksen itse tuottamaksi.

Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä julkaistiin 1980. Tanskaan perustettiin Pohjoismainen kuurosokeiden koulutuskeskus (NUD) kuurosokeiden parissa työskentelevien henkilöiden koulutusta varten. Tulkkikoulutus alkoi. Vammaispalvelulaki astui voimaan 1987.

 

1990-luku, mukana muutoksessa

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja tulkkipalvelut tulivat voimaan. Tiedonsaanti mullistui tietokoneiden ja sisäkorvaistutteiden myötä. Tietokoneet yleistyivät ja niihin kehitettiin apuvälineohjelmia, yhdistykselle palkattiin oma mikrotukihenkilö. Uusittu sisäkorvaistutemalli tuli käyttöön 1994 ja kolme kuurosokeaa sai istutteen Suomessa 1996.

Yhdistys profiloitui järjestämällä valtakunnallisia kuurosokeiden kulttuuripäiviä ja julkaisemalla kirjoja. Opistotasoinen viittomakielentulkin koulutus muuttui ammattikorkeakoulututkinnoksi ja opiskelijan oli mahdollista erikoistua kuurosokeusalaan. Työntekijöitä oli 48 vuonna 1999.

 

2000-2019, uuden edessä

Digitalisaatio on edennyt isoin harppauksin ja monen kuurosokean tiedonsaanti on parantunut merkittävästi.

Jäsenten hyväksymä ensimmäinen tavoiteohjelma julkaistiin 2005. Tavoiteohjelmassa esitettiin Suomen Kuurosokeat ry:n arvot ja päämäärät sekä niiden toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Tampereella järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa 8. Helen Keller maailmankonferenssi ja yleiskokous 2005. Tulkkipalvelu siirtyi kunnilta Kelalle 2009. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlavuoden suojelijana vuonna 2011 toimi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Pohjoismainen kuurosokeiden koulutuskeskus (NUD) lakkautettiin ja toiminnot siirrettiin Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (NVC) alle.

2010-luku on ollut rakentamisen ja keskittämisen aikakausi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustukset ovat vähentyneet 2016 jälkeen, mikä on johtanut henkilöstön osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Uusi organisaatio astui voimaan 2017 ja kuurosokeusalan kansallinen koulutus aloitettiin. Toimintakeskukseen nousi uudisrakennus, jossa on vuokra- ja palveluasuntoja kuurosokeille ja kuuroille. Järjestötoiminnan hallinto ja kuntoutustoiminta keskitettiin 2018-2019 Toimintakeskukseen. Työntekijöitä on 2019 yhteensä 98.