Täällä kerrotaan, millaisia erityispiirteitä on kaksoisaistivammaisten lasten opetuksessa. Lisäksi esitellään opintopolkua ja opetuksen apuvälineitä.
Opetus kouluissa ja oppilaitoksissa
Kuulonäkövamman yksilöllisyys ja erityisen tuen tarve
Kaksoisaistivammaisten lasten ja nuorten opetus on haasteellista yksilöllisten erojen ja tarpeiden vuoksi. Siksi yhtenäistä opetustapaakaan ei ole. Oppijoilla voi kuulonäkövamman lisäksi olla muita sairauksia tai vammoja. Kuurot ja huonokuuloiset viittomakieliset tarvitsevat lisätukea suomen kielen käsitteiden ja kieliopin oppimisessa. Pelkät käsitteet eivät merkitse kuurosokealle lapselle mitään, ellei hän ole koskaan nähnyt tai kokenut asiaa. Asiat onkin pilkottava osiin ja selitettävä kokonaisymmärryksen syntymiseksi. Toisaalta oppija on lapsi tai nuori, jolla on samanlaisia unelmia ja haasteita kuin muillakin ikäisillään. Verkostoyhteistyöllä pyritään tukemaan oppijan omia valintoja ja päätöksentekoa.
Erityistä tukea tarvitsevan oppijan henkilökohtaista opetuksen järjestämistä suunniteltaessa (HOJKS) pohditaan oppijan aistien toimintaa, näön ja kuulon apuvälineiden tarvetta, sokeaintekniikoiden ja taktiili- eli kosketusinformaation tarvetta sekä oppijan kognitiivista kykyä. Reaktiivisessa ympäristössä kuulonäkövammainen oppija on osa yhteisöä. Se edistää oppijan positiivista minäkuvaa, ratkaisee oppijalähtöisesti ongelmia ja motivoi oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Tällainen oppimisympäristö ja opetus voimauttaa oppijaa sekä parantaa kouluviihtyvyyttä. Siitä hyötyvät muutkin oppijat.
Järjestelmällinen ja häiriötön oppimisympäristö
Oppimisympäristöä ja opetusratkaisuja pyritään muokkaamaan tukitarpeiden mukaisesti. Strukturoimalla tilaa, aikaa, henkilöitä ja toimintaa oppimisympäristöön saadaan selkeyttä. Samalla oppijaa autetaan tilanteiden ennakoimisessa ja keskittymään opittavaan asiaan. Koulu- ja luokkatilojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota ja tarvittaessa merkitään esimerkiksi ovia ja kulkureittejä. Näkövamman vuoksi on tärkeää huolehtia avoimista kulkuväylistä, valaistuksesta ja häikäistymisen estämisestä. Samoin värien ja kontrastien sopivuutta on syytä pohtia esimerkiksi portaissa ja oppimateriaaleissa.
Oppijaa auttaa luokassa pysyvä ja selkeä oppimisympäristö sekä oma työpiste apuvälineineen. Kaksoisaistivamman vuoksi käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä sekä moniaistista opetusmateriaalia. Luokassa huolehditaan mahdollisuuksista kuulla ja nähdä esteettömästi, sopivasta istumapaikasta sekä työrauhasta. Kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteen käyttäjien kuulemista tukee induktiosilmukoiden käyttö.
Luokkaopetus, tehtävät ja kokeet
Erilaisten liitu- ja valkotaulujen sekä interaktiivisten kosketustaulujen käytöstä kannattaa keskustella oppijan kanssa. Opettaja voi helpottaa taulutyöskentelyn seuraamista kertomalla milloin ja mistä kohtaa hän aloittaa. Taulun ja käytettävän tussin tai liidun väreillä tulee olla hyvä kontrasti ja viivan riittävän paksua. Myös palstoittaminen ja tuotetun tekstin ääneen lukeminen auttavat oppilasta. Interaktiivisesta taulutyöskentelystä oppija voi saada tallenteen omaan käyttöönsä. Samoin luokkaopetuksessa on hyvä, että opettaja tarvittaessa toistaa muiden oppijoiden vastaukset. Kaksoisaistivamman vuoksi oppijaa auttaa, kun opettaja nimeää ja kuvailee esimerkiksi kuka ja missä päin luokassa tekee jotakin.
Koska kuulonäkövammaisella menee enemmän aikaa lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen, tehtäviä annetaan vain keskeisistä asioista ja kokeen tekemiseen lisäaikaa. Opettaja voi jakaa tiedostoja oppijalle verkossa tai muuten, tarvittaessa etukäteen. Tai oppija voi saada muokatun oppimateriaalin. Oppikirjoja ja muuta kirjallisuutta voidaan hankkia Celia-kirjastosta ääni-, piste- ja elektronisina kirjoina.
Koulunkäynnin ohjaaja on niin oppijalle kuin opettajalle tärkeä opetuksen tuki ja yleensä oppimateriaalin työstäjä. Aikuinen myös varmistaa, onko oppija ymmärtänyt tai kuullut käsiteltävän asian. Rutiinit ja pienin askelin eteneminen sekä tarvittaessa tuetusti tehtävän tekeminen edistävät oppimista. Aikuisten sitkeys ja runsas toistojen määrä puolestaan automatisoivat taitoja.
Sosiaaliset taidot ja kommunikaatiotaidot
Opetuksen aikainen sosiaalinen vuorovaikutus edistää kommunikaation kehittymistä ja oppijan kasvua. Kun aikuinen huomioi herkästi oppijan aloitteet ja reagoi niihin, se mahdollistaa ja kehittää vuorovaikutusta. Vuorovaikutus puolestaan on yhteydessä oppijan suoriutumiseen koulussa. Yleensä oppija työskentelee ensin avustetusti aikuisen (opettaja / koulunkäynnin ohjaaja) kanssa. Tästä voidaan siirtyä parityöskentelyyn sekä ryhmätyöskentelyyn vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisten taitojen karttuessa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa kuulonäkövammaisen työskentely on osa ryhmän lopputuotosta.
Ryhmätyöskentelyssä oppijan tulisi aina tietää tavoite, toimintatapa ja ajankäyttö. Onko ryhmän tarkoitus kuunnella vai puhua? Miten puheenvuorot jakaantuvat esimerkiksi opettajan tai aikuisen ja oppijoiden kesken? Milloin on otettava työvälineet käyttöön? Miten ryhmätyö lopetetaan?
Lisätietoa
Kuulonäkövammaisen arkiympäristön kartoitus, (perus)opetus (pdf)
Celia-kirjasto
Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014
Arkiympäristön kartoitus, opetus –taulukon kuvailu
Vasemmassa yläkulmassa Suomen Kuurosokeat ryn logo ja oikeassa yläkulmassa Ray tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 2.6.2014.
Taulukko muodostuu kolmesta sarakkeesta ja kahdeksasta rivistä.
Vasemmanpuoleisin vaalean sinisen sarakkeen otsikko on selvityskohteet, toisen sarakkeen otsikko on selvitettävä asiakokonaisuus ja viimeisen, oikeanpuoleisen sarakkeen otsikko on yksityiskohdat.
Selvityskohteiden alla on seitsemän nimettyä kohtaa, jotka ovat 1 kommunikaatio, 2 vuorovaikutus ja suoriutuminen, 3 apuvälineet, 4 oppimisympäristön fyysiset ominaisuudet ja strukturointi, 5 valaistus, 6 ääniympäristö ja 7 opetus- ja terveydenhuollon verkosto.
Selvityskohteesta 1 kommunikaatiosta selvitettäviä asiakokonaisuuksia on viisi, joita avataan kolmannessa sarakkeessa yksityiskohtia. Ensimmäinen on ensisijaiset aistit ja niiden toiminta, joiden yksityiskohdat ovat kuulo, näkö, tunto, haju, maku ja muuta aisteihin liittyvää. Toinen on kieli / kielet, joiden yksityiskohdat ovat puhuttu kieli, viittomakieli, kirjoitettu kieli ja viitottu puhe. Kolmas on kommunikaatiomenetelmät, joita ovat puhutut ja viitotut kielet, kuuloaistilla vastaanotettavat, näköaistilla vastaanotettavat ja tuntoaistilla vastaanotettavat menetelmät. Niiden yksityiskohtia ovat sosiaalishaptinen kommunikaatio, johon sisältyy suunnat keholla, tunnehaptiisit (ilmeet, eleet), sosiaaliset pikaviestit, liikkeellä kuvailu ja opastuksen aikaiset viestit. Neljäs on pääasiallinen kommunikaatio (vastaanotettu / oma ilmaisu), jonka yksityiskohtia ovat puhe, viittomat ja viittomakieli, taktiiliviittominen / taktiilit sormiaakkoset, esinekommunikaatio, kuvakommunikaatio, eleet, ilmeet, tulkki (viittomakielen / puhevammaisten / kirjoitus) ja koulunkäynnin ohjaaja. Viides on kommunikoinnin laatu, jonka yksityiskohdat ovat viestien ymmärtäminen, viestien tuottaminen, keskustelu ja kommunikointilaitteiden ja -tekniikoiden käyttö.
Selvityskohteesta 2 vuorovaikutus ja suoriutuminen selvitettäviä asiakokonaisuuksia on kaksi. Ensimmäinen on sosiaalinen vuorovaikutus, jonka yksityiskohdat ovat lapsi / nuori – opettaja ym., lapsi / nuori – vertaiset (pari, ryhmä) ja kaveri- ja ystävyyssuhteet. Toinen osa on suoriutuminen, jonka yksityiskohdat ovat itsenäinen / avustettu, yksin, parin kanssa ja ryhmässä työskentely, tuen tarpeet ja kuormitus (fyysinen, psyykkinen).
Selvityskohteesta 3 apuvälineet selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; käytössä kotona / opetuksessa, jonka yksityiskohdat ovat kuulon apuvälineet, näön apuvälineet, kommunikaation apuvälineet ja tieto- ja viestintätekniset sekä muut apuvälineet.
Selvityskohteesta 4 oppimisympäristön fyysiset ominaisuudet ja strukturointi selvitettäviä asiakokonaisuuksia on kaksi. Ensimmäinen on koulu / oppilaitos, jonka yksityiskohdat ovat sisäänkäynnit, kulkuväylät, maamerkit, reitit ja merkitseminen, värit ja kontrastit. Toinen on luokkahuone, jonka yksityiskohdat ovat pintamateriaalit, huonekalujen sijoittuminen, avoimet kulkuväylät, maamerkit, reitit ja merkitseminen, värit ja kontrastit, istumapaikan sijainti; tilan tarve; pysyvä ja selkeä ympäristö työrauha.
Selvityskohteesta 5 valaistus selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; riittävyys, laatu ja sijoittelu; häikäistyminen. Yksityiskohdat ovat yleis- ja kohdevalot ja niiden suunta sekä Ikkunat (luonnonvalo; verhot / kaihtimet).
Selvityskohteesta 6 ääniympäristö selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; häly / melu, kaiku ja äänilähteet. Yksityiskohtia ovat akustiset kuunteluolosuhteet ja istumapaikka (kuulolaitteen / implantin käytön huomioiminen).
Selvityskohteesta 7 opetus ja terveydenhuollon verkosto selvitettäviä asiakokonaisuuksia on yksi; verkoston toimijat (opettajat, erityisopettaja, avustajat, opinto-ohjaaja, kuntoutusohjaajat, terapeutit, sosiaalityöntekijät jne.) Yksityiskohdat ovat nimi, nimike ja yhteystiedot (+ tilanne).
Kuvailuteksti Riitta Lahtinen 4.6.2014
Opintopolku
Varhaiskasvatuksesta alkaen kohti työelämää
Syntymästään kuurosokeiden ja lievemmin kuulonäkövammaisten lasten kasvun ja yksilöllisen kehityksen tukeminen alkaa varhaiskasvatuksesta. Se etenee peruskoulun kautta toisen asteen ja osalla korkea-asteen opintoihin. Kaksoisaistivamma on harvinainen ja hyvin yksilöllinen. Kuulovamman ja näkövamman yhdistelmästä syntyy kommunikaation, tiedonsaannin ja liikkumisen erityistarpeita. Ne eivät kuitenkaan sinänsä estä opiskelua ja opintopolulla etenemistä tai työllistymistä. Yksilöllisten tarpeiden selvittämiseen sekä opetuksen ja opiskelun tukitoimiin tarvitaan monia eri alojen asiantuntijoita.
Järjestön opintokoordinaattori tekee yhteistyötä asiakasperheiden sekä opetustoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyössä pyritään kuulonäkövammasta syntyvien tarpeiden huomioon ottamiseen koulun valinnassa, aloituksessa, vaihtamisessa ja muissa siirtymä- eli nivelvaiheissa. Perusopetuksen jälkeisissä jatko-opinnoissa korostuvat oppimisvalmiudet ja toimintakyky. Niiden kehittämiseen pyritään kuntoutuksen ja pedagogisten menetelmien avulla yksilökohtaisesti koko opintopolun ajan.
Asiakkuus ja koulumuodot
Opintokoordinaattorin asiakkaiksi tullaan yleensä terveydenhuollon kuntoutusohjaajien kerrottua kuurosokeiden järjestöstä ja palveluista. Asiakkaat voivat olla mistäpäin tahansa Suomea. Usein kuulonäkövamma diagnosoidaan jo ennen kouluikää, ja syntymästään kuurosokeat tulevatkin tavallisesti pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin.
Opintokoordinaattorin työn päätavoite on huolehtia kuulonäkövamman yhteisvaikutuksen huomioon ottamisesta koulussa ja opiskelussa. Tähän liittyy tarvittavan tuen ja apuvälineiden varmistaminen sekä perheen kutsusta terveydenhuollon ja koulun palavereihin osallistuminen. Eri tahojen koordinoidulla yhteistyöllä pyritään esteettömään ja turvalliseen oppimiseen jokaisella kouluasteella.
Osa kuulonäkövammaisista käy yhdessä muiden ikäistensä kanssa lähikoulua ja pärjää hyvin tuetusti. Osa puolestaan hyötyy Valtion erityiskouluista, Valteri-kouluista, tai niissä järjestettävistä tukijaksoista perusopetuksen aikana. Nykyisin järjestön lapsi- ja nuorisoasiakkaista valtaosalla on Usherin oireyhtymä.
Lisätietoa:
Ohjauksen yhteistyö opintopolun aikana -kuvio (pdf)
Ohjauspalvelu opintopolun aikana -kuvio (pdf)
Valtion erityiskoulut
Usherin oireyhtymä
Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014
Ohjauksen yhteistyö opintopolun aikana –kuvion kuvailu
Kuvion muodostaa iso, vaaleansininen soikea ympyrä, jonka sisällä on erivärisiä soikeita ympyröitä, nuolia ja suorakulmioita. Soikean ympyrän alla on kuvion otsake Suomen Kuurosokeat ry:n opintokoordinaattorin ohjauspalvelu opintopolun aikana ja nivelvaiheissa (keltainen nuoli). Sivun vasemmassa yläkulmassa on Suomen Kuurosokeat ry:n logo ja oikeassa yläkulmassa on RAY tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 2.6.2014.
Soikean ympyrän halkaisee leveä sininen nuoli kello seitsemästä kello kahteen. Nuolen kärki osoittaa kello kahdessa ympyrän kehällä olevaa vihreää ympyrää, jossa lukee mustalla työelämä. Nuolen sisällä lukee valkoisella SKS:n opintokoordinaattorin ohjaus opintopolun aikana: kuulonäkövammaisen lapsen arkiympäristön kartoitus, tuki, koulu- ja kotikäynnit, yhteydenpito – tarvittaessa yhteistyössä SKS:n muiden toimijoiden kanssa.
Nuolen yläpuolella on neljä koulutusasteita kuvaavaa soikiota. Soikioiden ja leveän sinisen nuolen välissä on kaksisuuntaiset mustat nuolet. Vasemmalla, kello kahdeksan kohdalla on valkoinen pyöristetty suorakulmio, jossa on teksti lapsi, perhe. Muut nuolen yläpuolen neljä soikiota ovat sinisiä. Ensimmäisessä soikiossa on esikoulu. Sen yläpuolella lukee varhaiskasvatus. Toisessa soikiossa on peruskoulu. Sen yläpuolella lukee perusaste. Kolmannessa soikiossa on lukio / ammatillinen. Sen yläpuolella lukee toinen aste. Viimeisessä, neljännessä ympyrässä on jatko-opinnot. Sen yläpuolella lukee korkeakoulut. Koulutusasteita kuvaavien ympyröiden välillä on yksisuuntaiset keltaiset nuolet, jotka osoittavat aina seuraavaa koulutusastetta kohti. Lisäksi lukiosta/ammatillisesta ja jatko-opinnoista lähtee keltaiset nuolet kohti työelämää.
Leveän nuolen alapuolella on kaksi suorakulmiota. Ne ovat yhteydessä toisiinsa ja leveään nuoleen kaksisuuntaisilla mustilla nuolilla. Vasemmanpuoleisen, lilan suorakulmion musta teksti on terveydenhuolto, kuulon / näön kuntoutusohjaajat; terapeutit ym. Oikeanpuoleisen oranssin suorakulmion valkoinen teksti on koulu: opettaja, erityisopettaja, ohjaava opettaja, opinto-ohjaaja ym.
Kuvailuteksti Riitta Lahtinen 12.6.2014
Ohjauspalvelu opintopolun aikana -kuvion kuvailu
Kuvion pääotsikko sivun yläosassa on opintokoordinaattorin ohjauspalvelu kuulonäkövammaisen lapsen ja nuoren opintopolun aikana. Kuvion muodostaa viisi suorakulmiota. Sivun vasemmassa yläkulmassa on Suomen Kuurosokeat ry:n logo ja oikeassa yläkulmassa on RAY tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 12.6.2014.
Pääotsikon alla on valkoinen suorakulmio. Sen sisällä on mustalla otsikko ja kolme alakohtaa. Otsikko on tavoitteena varmistaa opinnoissa. Yksi kuulonäkövamman huomioiminen koulussa ja opiskelussa. Kaksi tarvittava tuki ja apuvälineet. Kolme yksilöllinen opintopolku kohti työllistymistä.
Neljä muuta sinistä suorakulmiota ovat ylhäällä vasemmalla ja oikealla, sekä näiden alla vasemmalla ja oikealla. Vasemman ensimmäisen suorakulmion yläpuolella lukee uusi asiakas. Suorakulmion otsikko on arkiympäristön kartoitus. Sen alla on kolme alakohtaa, jotka ovat esikoulu (yhteistyö aluetyöntekijän kanssa), peruskoulu (yhdessä verkoston kanssa) ja lukio/ammatillinen koulutus. Nämä johtavat pienellä nuolella merkittynä nykytilaan ja muutostarpeeseen, joita ovat kommunikaatiomenetelmät, vuorovaikutus ja suoriutuminen, apuvälineet, ympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Tästä suorakulmiosta lähtee nuoli oikealla olevaan ylempään suorakulmioon.
Suorakulmion otsikko on tuen suunnittelu ja järjestäminen sekä yhteydenpito. Sen alla on viisi alakohtaa. Ensimmäinen on oppilas tai opiskelija ja perhe. Toinen on opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja ym. koulun henkilökunta. Kolmas on kuulon ja näön kuntoutusohjaajat. Neljäs on muut asiantuntijat ja SKS:n toimijat. Viides on Valteri-verkoston ohjaavat opettajat ja tukijaksot yleisopetuksen tukena. Tästä suorakulmiosta lähtee nuoli vasemmalla alhaalla olevaan suorakulmioon.
Suorakulmion otsikko on opintojen etenemisen seuranta. Sen alla on neljä alakohtaa. Ensimmäinen on tuen riittävyys ja vaikuttavuus. Toinen on vuorovaikutus ja suoriutuminen. Kolmas on apuvälineet, niiden käyttö ja riittävyys. Neljäs on koulun ja luokan fyysisen ympäristön esteettömyys ja toimivuus. Tästä suorakulmiosta lähtee nuoli oikealla alhaalla olevaan suorakulmioon.
Suorakulmion otsikko on ohjaus nivelvaiheissa. Sen alla on neljä alakohtaa. Ne ovat koulun, luokan tai opettajan vaihtuminen, kouluasteelta toiselle siirtyminen, muut muutostilanteet kuten sairauden tai oireyhtymän eteneminen ja viimeisenä työelämään siirtyminen. Nämä johtavat pienellä nuolella merkittynä tekstiin kartoitus plus oppilaan tai opiskelijan yksilölliset valinnat ja päätökset (vertaa itsemääräämisoikeus).
Kuvailuteksti Riitta Lahtinen 15.6.2014
Opetuksen apuvälineet
Kuulon, näön ja tunnon apuvälineet
Kuulonäkövammaisten lasten ja nuorten apuvälineiden tarve on hyvin yksilöllistä. Kaukoaistien käyttöä voidaan tukea apuvälineillä myös opetuksessa. Näitä ovat kuulon, näön ja tunnon sekä liikkumisen apuvälineet. Henkilökohtaisten apuvälineiden ja keinojen lisäksi käytettävissä on myös ympäristön apuvälineet ja apukeinot kuulonäkövammaisen opetukseen.
Vaikka kuulonäkövammainen viestisi itse puheella, tarvitsee hän kielelliseen vastaanottamiseen esimerkiksi kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen, induktiosilmukan ja FM-ryhmäkuuntelulaitteen. Näön apuvälineet tukevat henkilön itsenäisempää toimintakykyä. Tällaisia ovat muun muassa silmälasit, häikäisylasit, erilaiset suurennuslasit, lukukivi, lukuviivain, kohotaso ja kiikari. Lisäksi pienoismalleilla ja kohokartoilla oppija voi saada visuaalista informaatiota koskettelemalla. Tieto- ja viestintäteknisiä kommunikaation apuvälineitä ovat puolestaan tietokoneen suurennus- ja ruudunlukuohjelmat, isot kosketusnäytöt, matkapuhelinohjelmat sekä tietokoneen pistenäyttö ja -tulostin.
Kahden aistitoiminnan heikkeneminen tai menetys saa aikaan tasapaino-ongelmia. Valkoinen keppi auttaa itsenäisen liikkumistaidon opettelussa, kun oppijalla on kapea näkökenttä ja heikko hämäränäkö. Sen käytön opettelu on hyvä tehdä hyvissä ajoin ennen varsinaista tarvetta, samoin kuin opastusotteessa kulkemisen harjoittelu. Maastossa liikkuessa polkukeppi voi myös tukea itsenäistä liikkumista.
Kaikki apuvälineet eivät jää kokeilujen jälkeen käyttöön. Niihin totuttelu vie aikaa, ja joskus apuvälineet eivät ole sopivia käyttäjälleen. Siksi aikuisten on tarpeellista puhua eri osapuolten kanssa apuvälineiden käytöstä ja mahdollisista ongelmista. Toisaalta etenkin yleisopetuksen oppilaat eivät halua erottua muista apuvälineiden käytön vuoksi. Seurauksena voi olla esimerkiksi väsymistä ja päänsärkyä. Kun oppiminen vaikeutuu, se heijastuu myös suoriutumiseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Henkilökohtaisilla sekä ympäristön apuvälineillä ja apukeinoilla voidaan parantaa oppimismotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä.
Lisätietoa:
Kuulonäkövammaisen oppijan apuvälineet ja apukeinot (pdf)
Kuulonäkövammaisen oppijan ympäristön apuvälineet ja apukeinot (pdf)
Kuuloliitto, sisäkorvaistute
Kuuloliitto, induktiosilmukan käyttö
Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014
Oppijan apuvälineet ja apukeinot –kuvion kuvailu
Kuvio muodostuu viidestä sinisestä ympyrästä, joissa kaikissa on mustalla kirjoitettua tekstiä. Kuvion yläpuolella on otsikko kuulonäkövammaisen oppijan apuvälineet ja apukeinot. Vasemmassa yläkulmassa on Suomen Kuurosokeat ryn logo ja oikeassa yläkulmassa Ray tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 5.6.2014.
Keskimmäisessä ympyrässä on teksti henkilökohtaiset apuvälineet ja apukeinot. Neljä muuta ympyrää leikkaavat keskimmäisen ympyrän kello kahdentoista, kolmen, kuuden ja yhdeksän kohdalta. Ylimmässä klo 12 kohdalla olevan ympyrän otsikko on kuulo. Sen alla on kolme ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi kuulokoje / sisäkorvaistute, kaksi tekniset apuvälineet: FM-laite, kaulasilmukka, nauhoitustoiminnot (matkapuhelin / MP3) ja kolme tulkki.
Oikeanpuoleisen kello kolmen kohdalla olevan ympyrän otsikko on näkö. Sen alla on seitsemän ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi silmä-, luku- ja suodatinlasit, kaksi lukukivi ja viivaimet ja suurennuslaitteet, kolme suurennus- ja ruudunlukuohjelmat, neljä matkapuhelinohjelmat , viisi isot kosketusnäytöt, kuusi äänikirjat ja lukulaitteet sekä seitsemän kohotaso.
Alimmaisen kello kuuden kohdalla olevan ympyrän otsikko on tunto. Sen alla on neljä ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi tietokoneen pistenäyttö, kaksi pistekirjoituslaitteet ja –sovellukset, kolme pistekirjoitustulostin sekä neljä yksilölliset kosketusmateriaalit.
Vasemmanpuoleisen kello yhdeksän kohdalla olevan ympyrän otsikko on liikkuminen. Sen alla on neljä ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi valkoinen keppi ja polkukeppi, kaksi opaskoira / opas, kolme optiset apuvälineet sekä neljä tutkat ja satelliittipaikannus.
Kuvailuteksti 15.6.2014 Riitta Lahtinen
Oppijan ympäristön apuvälineet ja apukeinot -kuvion kuvailu
Kuvio muodostuu viidestä sinisestä ympyrästä, joissa kaikissa on mustalla kirjoitettua tekstiä. Kuvion yläpuolella on otsikko kuulonäkövammaisen oppijan ympäristön apuvälineet ja apukeinot. Vasemmassa yläkulmassa Suomen Kuurosokeat ryn logo ja oikeassa yläkulmassa Ray tukee -logo. Oikeassa alakulmassa on kuvion tekijä Toim. Sonja Kurki 5.6.2014.
Keskimmäisessä ympyrässä on teksti ympäristön apuvälineet ja keinot. Neljä muuta ympyrää leikkaavat keskimmäisen ympyrän kello kahdentoista, kolmen, kuuden ja yhdeksän kohdalta. Ylimmäisessä klo 12 kohdalla olevan ympyrän otsikko on kuulo. Sen alla on kolme ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi meluton ja kaiuton opetustila, kaksi akustiikkalevyt, sermit ja kalustehuovat,kolme tekniset apuvälineet: induktiosilmukka ja äänentoistojärjestelmä desibelimittari.
Oikeanpuoleisen kello kolmen kohdalla olevan ympyrän otsikko on näkö. Sen alla on neljä ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi kontrastien parantaminen, kaksi kielellistäminen, kolme isot näytöt sekä neljä puhesyntetisaattori, puhetuetut palvelut.
Alimmaisen kello kuuden kohdalla olevan ympyrän otsikko on tunto. Sen alla on kaksi ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat kohokartat ja muut materiaalit tunnusteluun sekä pienoismallit.
Vasemmanpuoleisen kello yhdeksän kohdalla olevan ympyrän otsikko on liikkuminen. Sen alla on viisi ranskalaisella viivalla merkittyä kohtaa. Ne ovat yksi portaiden, reittien ym. merkitseminen, kaksi kaiteet, luiskat, hissi, kolme kuljetuspalvelut, neljä tuoksut ja viisi äänet.
Kuvailuteksti 15.6.2014 Riitta Lahtinen
Kooste ja lähteet
Tulostettava Opintopolku-tietopaketti (10 s.) Kuurosokeiden opintopolku (pdf)
Opintopolku-osioon liittyvät lähteet
Hoikkala, Ritva 2013.Kuurosokeiden opetuskäytäntöjä Suomessa opetushenkilöstön kuvaamana. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos. Viitattu 3.6.2014.
Lahtinen, Riitta 2008. Haptiisit ja hapteemit. Tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä. Erityispedagogiikan väitöskirja. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos.
Mustonen, Markku 2013.Kuulonäkövammaisen lapsen lääkinnällinen kuntoutus. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kuntoutuksen ohjauksen- ja suunnittelun koulutusohjelma. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Viitattu 3.6.2014.
Ojala, Matti (toim.) 2004. ICF, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Opas kuulonäkövammaisen oppilaan opettajalle 2004. TASO-projekti. Helsinki: Suomen Kuurosokeat ry.
Rönkä, Johanna 2014. Aluetyöntekijä. Kuulonäkövammaisten Kuntoutumiskeskus. Suomen Kuurosokeat ry. Haastattelu 28.5.2014.
Toimittanut Sonja Kurki 3.6.2014
